Saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkinta ja soveltaminen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä

Oppaan tarkoituksena on tarjota ajantasaista tietoa saamelaisten oikeudellisesta asemasta ja viranomaisten velvoitteista saamelaisia kohtaan, ja näin edistää saamelaisten oikeuksien tosiasiallista toteutumista muun muassa lainsäädännön kehittämisessä, lakien toimeenpanossa sekä tuomioistuinten ja muiden laillisuusvalvojien työssä. Opas on julkaistu vuonna 2021 suomen kielellä ja se on saatavissa verkkojulkaisuna.

Saamelaisten perustuslaillinen ja kansainvälisoikeudellinen asema alkuperäiskansana 

Saamelaisilla on perustuslaillinen oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisille on perustuslaissa turvattu kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää perinteisten elinkeinojen harjoittamista keskeisenä kulttuurin muotona pyritään oikeudellisesti turvaamaan usein tavoin niin kansallisessa lainsäädännössä kuin Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja muissa asiakirjoissa. 

Saamelaisia koskevaa kansallista lainsäädäntöä on sovellettava saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien kontekstissa. Perus- ja ihmisoikeudet asettavat tulkintaraamin sektorikohtaiselle lainsäädännölle. Sektorikohtainen lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittävät vähimmäissuojatason perusoikeuksille ja alemmalle lainsäädännölle, jota täytyy kehittää ja soveltaa niin, ettei sen tarjoama suoja jää perus- ja ihmisoikeuksien tarjoaman vähimmäissuojatason alle. 

Saamelaisten perusoikeuksia sekä itsemääräämisoikeus

Alkuperäiskansoille tunnustetaan nykyään aiempaa vahvempi oikeus osallistua niitä koskevaan päätöksentekoon. Tällaista päätöksentekoa ovat esimerkiksi lakien toimeenpano ja lainsäädännön kehittäminen sekä hallinnollisten suunnitelmien ja päätösten toteuttaminen. Alkuperäiskansojen osallistumisen tulee olla sellaista, että sillä on todellisia vaikutuksia päätöksen lopputulokseen.  

Alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden tärkeimpänä nimittäjänä on todellinen mahdollisuus käyttää sekä hallita perinteisiä maita ja vesialueita ja osallistua niitä koskevaan päätöksentekoon aina suunnitteluvaiheista lopullisiin toimenpiteisiin. Alkuperäiskansoilla on oikeus asettaa ja kehittää ensisijaisia tavoitteita ja strategioita maidensa, vesiensä ja niitä koskevilla alueilla esiintyvien luonnonvarojen kehittämistä tai käyttöä varten, jotka viranomaisten tulee ottaa huomioon näitä alueita koskevissa toimissa. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen 32 artikla velvoittaa, että valtiot neuvottelevat vilpittömässä mielessä ja toimivat yhteistyössä kyseisten alkuperäiskansojen kanssa näiden omien edustuselinten kautta saadakseen niiden vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen (FPIC) ennen kuin valtiot hyväksyvät hankkeita, jotka vaikuttavat alkuperäiskansojen maihin tai alueisiin ja muihin luonnonvaroihin, erityisesti kehitettäessä, käytettäessä tai hyödynnettäessä mineraali- tai vesivaroja tai muita luonnonvaroja. 

Viranomaisten neuvotteluvelvollisuus Saamelaiskäräjien kanssa 

Saamelaiskäräjälain 9 § on keskeinen säännös saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi. Pykälässä säädetään viranomaisia koskevasta neuvotteluvelvoitteesta. Pykälää tulee tulkita kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden asettamien säännösten, kuten alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden sekä ennakkosuostumusperiaatteen valossa. 

Vapaasta ja tietoon perustuvasta ennakkosuostumusperiaatteesta (FPIC) on tullut keskeinen alkuperäiskansojen kanssa käytäviä neuvotteluja ohjaava oikeusperiaate YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten tulkintakäytännön kautta. Ennakkosuostumusperiaate merkitsee ennen kaikkea prosessia, joka koskee velvoitetta käydä laadullisesti määritellyt neuvottelut, joissa alkuperäiskansaa edustavilla instansseilla on keskeinen rooli alusta loppuun saakka, myös itse neuvotteluprosessista ja sen reunaehdoista sopimisessa. Ennakkosuostumusperiaatteen mukaan alkuperäiskansaa edustavien tahojen kanssa neuvotellaan pyrkimyksenä saada niiltä ennakkosuostumus ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin, joilla voi olla heikentävä vaikutus alkuperäiskansan kulttuurille ja oikeuksille. Alkuperäiskansan omalla perustellulla näkemyksellä siitä, aiheuttaako jokin toimenpide huomattavaa haittaa niiden kulttuurille, tulee olla vahva painoarvo viranomaisen lopullisessa päätöksenteossa. 

Saamelaiskulttuurin heikentämiskielto 

Saamelaisten perusoikeus ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan pitää itsessään sisällään saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon. Ihmisoikeuskomitean tapauskäytännössä heikentämiskielto tarkoittaa kieltoa aiheuttaa alkuperäiskansakulttuurille huomattavaa haittaa, jota mitataan sitä koskevalla kumulatiivisten vaikutusten arvioinnilla. Huomattavan haitan punninnassa olennaisena osana on se, ovatko alkuperäiskansan jäsenet voineet osallistua riittävän tehokkaasti päätöksentekoon, johon liittyvät toimet voivat vaikuttaa heidän KP-sopimuksen turvaamiin oikeuksiin. 

Suomen lainsäädännössä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto on kirjattu kaivoslakiin, ympäristönsuojelulakiin sekä vesilakiin. Myös metsähallituslaissa, erämaalaissa, luonnonsuojelulaissa sekä Suomessa voimassa olevassa biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa on saamelaisten oikeuksia sisältäviä velvoitteita. Tämän lisäksi myös muiden saamelaisten kannalta keskeisten lakien toimeenpanossa tulee soveltaa heikentämiskieltoa silloinkin, kun lait itsessään eivät sisällä saamelaiskulttuurin suojaa.  

Heikentämiskiellossa ei ole pelkästään kiellosta aiheuttaa huomattavaa/olennaista/vähäistä suurempaa (normipohjasta riippuen) haittaa, vaan sekä KP-sopimus että perustuslain 17.3 § edellyttävät viranomaisilta aktiivisia toimia turvata ja edistää saamelaisten perinteisten elinkeinojen ylläpitämistä ja kehittämistä, niin että ne säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa. 

Saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon kirjaamista saamelaisten kannalta keskeisiin lakeihin on suositeltu valtioneuvoston tilaamassa saamelaisten oikeuksia koskevassa tutkimuksessa.