Gollegiella – Davviriikkalaš sámegiela giellabálkkašupmi
Gollegiellalea ásahuvvon dan dihte ahte movttiidahttit sámi gielaid ovddidan- ja ealáskahttinbargguid. Lea rehkenastojuvvon ahte sullii 20 000–30 000 olbmo sámástit. Stuorimus sámegiella lea davvisámegiella mii ságastuvvo Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Ruoŧas ja Norggas ságastuvvo maiddái lullisámegiella, julevsámegiella, ubmisámegiella ja bihtánsámegiella. Suomas gávdno earret davvisámi maiddái anárašgiella ja nuortalašgiella. Ruoššas leat eanas ságasteaddjit gielddasámegielagat ja hui unnán olbmot ságastit nuortalašgiela ja darjjesámegiela. Buot sámegielat leat uhkiduvvon gielat.
Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Bálkkašupmi addojuvvo juohke nuppi jagi vuoitái Suomas, Ruoŧas, Ruoššas ja/dahje Norggas. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš geardde jagi 2004. Bálkkašumi sturrodat lea 15 000 euro, mii juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide, organisašuvnnaide dahje ásahusaide, geat bures ja erenoamážit leat ovddidan sámegiela.
Ovttaskas olbmot, organisašuvnnat, ásahusat ja eiseválddit Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttet evttohit kandidáhtaid giellabálkkašupmái. Árvvoštallanlávdegoddi vállje giellabálkkašumi vuoiti.
Ovdalaš bálkkašumi vuoitit:
2022
2022 Gollegiella-giellabálkkašupmi emeritusprofessor Ole Henrik Maggai.
Magga lea iežas eallinagi bargan mearkkašahtti barggu sámegielaid ovddideami ja seailluheami buorrin. Son lea eallinbargguinis čájehan sámiide ja maiddái olgomáilbmái, ahte sámegiella lea dehálaš ja ealli giella.
2020
Gollegiela-bálkkašumi oaččuiga sámegiela ja kultuvrra lektor Ellen Pautamo ja giellaáššedovdi Jonar Thomasson. Ellen Pautamo bargá Sámi oahpahusguovddáža virtuálaskuvllas. Bálkkašupmi juolluduvvui su ánssuin davvisámegiela oahpaheaddjin. Jonar Thomasson bálkkašuvvui fas su barggus lullisámegiela ovdii.
2018
Gollegiella-bálkkašumi oaččuiga Karin Tuolja Ruoŧa Johkamohkis ja Jekaterina Mechkina Ruošša Murmánskkas. Karin Tuolja lea bargan julevsámegiela buorrin Ruoŧas olles eallimis rávesolmmožin. Son lea bargan oahpaheaddjin, jorgaleaddjin, oahppomateriála ovddideaddjin ja gielladárkkisteaddjin. Tuolja lea dehálaš olmmoš julevsámegiela giellabirrasis, ja sus leamašan guovddáš mearkkašupmi Norgga ja Ruoŧa gaskasaš giellaovttasbarggus, erenoamážit sátneráju ja dearpmaid ovddideamis ja Biibbala jorgaleamis.
Jekaterina Mechkina oaččui Gollegiella-giellabálkkašumi guhkesáigásaš barggus vuođul gielddasámegiela sajádaga nannemin Ruoššas. Son lea oassálastán sátneráju ovddideapmái ja gielddasámegiela sátnegirjji ráhkadeapmái. Mechkina lea čállán ja jorgalan girjjiid ja ovddidan oahppamateriálaid. Su dáiddadujiidis bokte máŋgasat lea oahpásnuvvan Murmánskka guovllu gielddasámiid eallimii ja kultuvrii.
2016
Gollegiella-bálkašumi ožžo Kirsti Paltto, Jan Skoglund Paltto ja oappát Iŋgá-Márja ja Máret Steinfjell.
Kirsti Paltto ja Jan Skoglund Paltto bálkkašuvvuiga sudno guhkesáigásaš barggus davvisámegiela, lullisámegiela ja julevsámegiela ovddideapmin. Soai leaba jagiid mielde ja vel otná beaivve searvan mearkkašahtti láhkai sihke álggaheaddjiide ja eatnigiellan sámegiela hálli mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide dárkkuhuvvon giellaoahpahanvugiid ja -reaidduid ovddideapmái.
Ingá-Márjá Steinfjell ja Máret Steinfjell bálkkašuvvuiga earret eará unna giellarevolušuvnna dagahan lullisámegielat ságastallanprográmmaska vuođul Steinfjell & Steinfjell, mii oanehis áiggis lea loktanan dehálaš oassin lullisámeguovllu ja olles sámeguovllu giela ealáskahttima.
2014
Gollegiella addui golmma olbmui. Bálkkašumi ožžo davvisámegiela oahpaheaddji ja dutki Mikael Svonni, girječálli Kerttu Vuolab ja nuortalašgiela oahpaheaddji Seija Sivertsen. Árvvoštallankomitea bálkašii Mikael Svonni guhkesáigáasaš barggustis davvisámegiela buorrin Ruoŧa bealde. Kerttu Vuolab ánssašii Gollegiella-bálkkášumi barggustis davvisámegielat čáppágirjjálašvuođa ovddideami ovdii ja Seija Sivertsen eallinbarggustis nuortalašgiela ja nuortalaš kultuvrra sihke nuortalašservoža buorrin.
2012
Divvun ja Giellatekno Romssa Universitehtas ja Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva ožžo jagi 2012 giellabálkkašumi. Antonova ja Afanasjeva oaččuiga bálkkašumi go leaba guhká bargan bajideame gielddasámegiela árvvu go soai leaba čállán girjjiid, jorgalan sámegillii ja sámegielas, dasa lassin leaba ortográfalaš gažaldagaiguin bargan. Divvun ja Giellatekno oaččui bálkkašumi, go lea geavahišgoahtán ođđaáigásaš teknologiija vai sámi geavaheddjiide leat geavahanláhkái neahtas sihke riektečállin- ja divvunprográmmat, bagadusat ja sátnegirjjit.
2010
Guokte sámi nissona, Máret Sárá, Kárášjogas ja Lajla Mattson Magga, Guovdageainnus juogadeigga jagi 2010 giellabálkkašumi. Sárá lea ovddidan davvisámegiela oahpaheaddjin, journalistan ja girječállin. Son lea čállán oahppogirjjiid ja čohkken sihke stohkosiid ja sátnevádjasiid girjin. Mattson Magga lea barggustis bokte gáhtten, oahpahan ja ovddidan lullisámegiela. Son lea čállán lullisámi sátnegirjjiid, čáppagirjjálašvuođa- ja fágagirjjiid ja lea dasa lassin jorgaladdan ja čohkken gielladeavsttaid.
2008
Sámi Siida Ohcejogas Suomas ja Henrik Barruk Straejmies Ruoŧas juogadeigga jagi 2008 bálkkašupmi. Sámi Siida oaččui bálkkašumi danin go sii leat 1970-logu rájis bargan sámegiela sajádaga nannemiin Ohcejoga gielddas. Henrik Barruk lea guhká bargan upmisámegiela dokumenteremiin ja ealáskahttimiin. Vuosttaš čállagat mat prentejuvvojedje 1600-logus ledje čállojuvvon upmisámegillii, earret eará okta ABC-girji.
2006
Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff oaččuiga 2006 giellabálkkašumi. Jouni Moshnikoff (1940-2012) gudnejahttojuvvui go lea nu guhká ja garrasit bargan nuortasámegiela ovddidemiin. Harald Gaski lea dahkan viiddes giellaovddidanbarggu ja lea iežas dutkama bokte leamaš veahkkin loktet stáhtusa sámegielat girjjálašvuođas.
2004
Ella Holm Bull ja Anarâkielâ servi (anárašgiela searvi) ožžo easka ásahuvvon davviriikkalaš sámegiela Gollegiella-giellabálkkašumi jagi 2004. Ella Holm Bull (1929-2006) ražai eallinagi lullisámegiela ovddidemiin. Su ulbmil lei loktet giela geavaheami sihke njálmmálaš ja čálálaš giellan. Anarâkielâ servi lea dan rájis go searvi ásahuvvui Anáris jagis 1986 garrasit bargan anárašgiela ealáskahttimiin.
