Vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhus
Vásttolaš mátkkálačča galledanrávvagat (suomagillii ja eaŋgalsgillii) lassimateriálaiguin vuođđuduvvet sámemátkeealáhusa ehtalaš rávvagiidda, maid Sámediggi lea dohkkehan. Sunna Kitti govat áiccalmahttet ehtalaš rávvagiid informašuvnna das, man láhkai doaibmat, vai boahttevuohta livččii vásttolut ja ehtalaččat suvdilut sámiid ruovttuguovllus. Rávvagat maiddái dorjot sámekultuvrra bajásdoallama jotkkolašvuođa.
Vásttolaš mátkkálačča rávvagat sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu várás
Galledanrávvagat lassimateriálaiguin leat dárkkuhuvvon lagamustá sámiid ruovttuguvlui boahtti ruovttueatnanlaš ja olgoriikkalaš mátkkálaččaide, turismasuorggi bargiide ja fitnodatdoalliide ja maiddái turismasuorggi stuđeanttaide. Sávvojuvvo, ahte galledanrávvagat bohciidahttet diđolašvuođa das, ahte guvlui boahtti olbmot leat guossin erenomáš báikkis, gos galgá vuhtiiváldit galledanbáikki oppalaš suvdilvuođa, eandaliige báikkálaš servošiid buresveadjima ja vejolašvuođa eallit ráfis iežas eallima, árgga ja ávvudeami, almmá mátkeealáhusa dagahan negatiivvalaš váikkuhusaid.
Vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa sertifikáhta
Turismasuorggis ja mátkkálaččain leat dábálaččat uhcán dieđut sámekultuvrras ja dat váttásmahttá eakti sámemátkebuktagiid earuheami. Sámemátkeealáhusa ehtalaš rávvagiid višuvnna mielde sámemátkeealáhusa rávvenguovddážis juhkkojuvvojit dieđut ehtalaččat ja suvdilit doaibmi sápmelaš mátkeealáhusdoaibmiin.
Mihttomearrin lea ráhkadit sierra kultursensitiivvalaš sápmelaš mátkeealáhussertifikáhtavuogádaga oktan kriteraiguin ja indikáhtoriiguin, mii čuovvu sámemátkeealáhusa vásttolašvuođa ja ehtalaš suvdilvuođa. Vuogádaga bokte buktaga dahje bálvalusa eaktivuođa, vásttolašvuođa sihke ehtalaš suvdilvuođa sáhttá gávnnahit ja dain sáhttá juohkit dieđuid.
Dáid doaimmain, mat gáibidit guhkes ovddidanbarggu, geahččaluvvo dahkkot doaibmanbiras, mii doarju vásttolaččat ja ehtalaččat suvdilis, eakti sámebuktagiid gilvalannávcca. Sámemátkeealáhusa sertifiserenbargu lea jođus.
Sámemátkeealáhusa ehtalaš rávvagat
Sámedikki čoahkkin dohkkehii jagi 2018 vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa doaibmanprinsihpaid. Ehtalaš rávvagiid váldomihttomearrin lea čuoldit eret mátkeealáhusa, mii ávkingeavaha sápmelašvuođa, sihke sámiid guoski boastto dieđuid, mat levvet mátkeealáhusa bokte. Nubbin deattuhuvvon áššin lea sihkkarastit mátkeealáhusa olggobeale olbmuid kulturgeavadiid ja árbevieruid.
Govat: Sunna Kitti.
Eettiset ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti saamelaisyhteisön ulkopuolisille matkailutoimijoille sekä saamelaisten kotiseutualueelle saapuville vierailijoille. Saamelaiskäräjillä kaikki eettisen ohjeen hyväksymisen jälkeen tehty vastuulliseen matkailuun liittyvä työ perustuu ohjeen kehittämiseen ja sen vision toteuttamiseen.
Sámedikki vásttolaš sámemátkeealáhusa prošeavttat leat ollašuhtton oahpahus- ja kulturministeriija doarjagiin.
Ajankohtaista
Hankkeet
-
Vastuullinen saamelaismatkailu: kävijäohjeistus ja oppimateriaalia matkailualalle saamelaiskulttuurin turvaamiseksi
Visio: Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallittua. Matkailijamäärien jatkuvasta kasvusta aiheutuneet haasteet on onnistuttu ratkaisemaan, matkailun toimintaa valvotaan ja väärinkäytösten sanktiot toimeenpannaan. Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistusta noudatetaan. Saamelaismatkailu on kokonaisvaltaisesti vastuullista ja eettisesti kestävää erityisesti luonnon kantokyky huomioiden. Matkailualalla on positiivinen rooli totuudenmukaisen saamelaiskuvan levittämisessä ja leviämisessä ympäri maailmaa.
Saamelaiskäräjien 24.9.2018 hyväksymässä Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen visiossa nähdään matkailun vaikuttavan saamelaisten kotiseutualueeseen ja saamelaisiin ja heidän kulttuurinsa positiivisesti paikallista hyvinvointia lisäten. Vision toteutumiseen on tällä hetkellä vielä pitkä matka.
Koko matkailualan tulee yhdessä kaikin käytettävissä olevin keinoin turvata herkän, arktisen ja vahvasti kulttuurisidonnaisen luontoympäristön säilyminen tuleville sukupolville. Ilman yhteistä ymmärrystä saamelaiskulttuurin ja siihen kiinteästi kuuluvan luonnon korvaamattomasta arvosta ja sen henkisen perinnön rikkaudesta ja kaiken tämän säilymisen tärkeydestä, saattavat Lapin tärkeimmät matkailuvaltit vaarantua. Saamelaisuuteen perustuvassa sekä saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvassa matkailussa tulisi panostaa aitouteen, ainutlaatuisuuteen ja laatuun, ei vain määrään.
Saamelaisten kotiseutualueelle saapuvien kansallisten ja kansainvälisten matkailijoiden sekä kaikkien saamelaisuutta hyväksikäyttävään matkailuun liittyvien tahojen tulee tiedostaa, että he ovat vieraina alueilla, joihin liittyy monia erilaisia kulttuurisidonnaisia tapoja, jotka tulee lähtökohtaisesti tunnistaa ja joita tulee kunnioittaa. Alueisiin, paikalliseen ympäristöön ja saamelaiskulttuuriin kuuluu monia aineellisia mutta myös aineettomia elementtejä, jotka vaikuttavat alueen luonnon hyödyntämiseen ja etenkin sen hyödyntämiseen liittyviin rajoihin ja rajoituksiin. Alueella vierailevien matkailijoiden tulee huomioida nämä aluekohtaiset ja vuodenaikojen mukaan muuttuvat kulttuuriin sisäänrakennetut käytännöt ja tavat. Laaja-alaisen ja eri osapuolia hyödyttävän yhteistyön tulee ulottua paikallistasolla myös matkailualasta suoraan tai välillisesti hyötyvän väestön ulkopuolelle. Perinteisten elinkeinojen ja matkailuun liittyvän maankäytön sekä muiden käytäntöjen yhteensovittaminen on elintärkeää sekä saamelaisyhteisön että yksilöiden tasolla.
Varovaisuusperiaatteen noudattaminen on tarpeen, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisalueiden luontoon ja perinteisiin saamelaiselinkeinoihin ovat vaikeasti ennakoitavissa. Monien matkailijoiden luonto- ja kulttuurikäsitykset sekä arktisiin olosuhteisiin liittyvät toimintamallit poikkeavat suuresti alueella olevista luonto- ja kulttuurikäsityksistä sekä toimintamalleista. Siksi matkailijoille suuntautuva kävijäviestinnän ja -ohjeistuksen tarve on erityisen akuuttia, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä mahdollisesti tapahtuvaa korjaamatonta vahinkoa, joka saattaa kohdistua saamelaiskulttuurin ja pohjoisen hauraan luonnon lisäksi itse matkailijoihin silloin, kun heillä ei ole tarvittavaa taustatietoa ja/tai tietotaitoa arktisista olosuhteista ja elävästä saamelaisesta kulttuuriympäristöstä.
Saamelaisia koskevan totuudenmukaisen tiedon lisääminen ja levittäminen myös matkailualan kautta on ensiarvoisen tärkeää. Saamelaiskulttuurin säilyminen elinvoimaisena edistää myös Lapin matkailun kehitystä. Näiden asioiden yhdistäminen molemminpuoliseksi hyödyksi on mahdollista, mutta se edellyttää yhteistyötä, tiedon lisäämistä sekä uusien vuorovaikutuskeinojen ja -kanavien löytämistä matkailualan ja saamelaiskulttuurin haltijoiden välillä. Eettisesti kestävän saamelaismatkailun kehittymisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistoiminta, joka perustuu monenkeskiseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen. Ensisijaisena lähtökohtana on, että saamelaiset, saamelaiset matkailuyrittäjät ja muut matkailualan ammattilaiset määrittelisivät ja ymmärtäisivät vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun samalla tavalla.
Saamelaismatkailun kävijäohjeistushankkeen tavoitteena on kohentaa saamelaisyhteisön oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa kohtelua ja parantaa saamelaiskulttuurin ylläpidon, kehittämisen ja sukupolvien välisen siirtämisen mahdollistamista. Hankkeella pyritään edistämään eri etnisten ryhmien välistä tasa-arvoa poistamalla saamelaisten esineellistäminen matkailussa, parantamaan yhdenvertaisuutta kohentamalla positiivista saamelaiskuvaa levittämällä totuudenmukaista tietoa, osallisuutta nostamalla saamelaisten näkemykset esiin, keskinäistä kunnioitusta kiinnittämällä huomiota erilaisiin kulttuurisiin tapoihin ja käytäntöihin ja Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen ytimessä olevaa kestävää kehitystä. Tämä hanke tukee ennen kaikkea vastuullisia toimintatapoja, joilla pyritään kohentamaan ja/tai varmistamaan merkityksellisen elämän turvaaminen myös matkailun ulkopuoliselle paikallisväestölle yhdenvertaisesti alati kasvavan matkailun ja elintilan menetyksen paineissa.
Saamelaiskäräjät on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamelaismatkailuhankkeiden toteuttamista varten lähes katkeamatta helmikuusta 2017 alkaen.
-
Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu
Matkailu on kasvanut voimakkaasti niin globaalisti kuin Suomen Lapissakin. Matkailun kasvu on lisännyt haasteita kulttuuriselle kestävyydelle, erityisesti saamelaiskulttuurin kontekstissa. Saamelaiskäräjät on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen toteuttamista varten. Hankkeessa on tarkoituksena mm. luoda saamelaisten lähtökohdista eettiset ohjeet vastuullisen, sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän saamelaismatkailun tuotteistamiseen ja esittämiseen. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet.
Saamelaismatkailu ymmärretään tässä yhteydessä matkailuna, jossa saamelaiskulttuurin voimavaroja hyödyntäen tuotetaan matkailupalveluja ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein. Se voi olla saamelaisuuteen perustuvaa matkailua, jossa saamelaisyhteisön sisältä tulevat toimivat matkailuelinkeinon harjoittajina, tai saamelaisuutta hyväksikäyttävää matkailua, jossa saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevat matkailuelinkeinon harjoittajat ja muut matkailutoimijat hyödyntävät saamelaiskulttuuriin[1] liittyviä ja/tai viittaavia elementtejä matkailupalveluissa ilman varsinaista yhteyttä saamelaisyhteisöön.
Saamelaiskulttuurin symboleita on Suomessa tuotteistettu matkailussa jo vuosikymmeniä. Saamelaiskulttuurin tuotteistaminen on pitkään ollut sekä ulkopuolisten määrittelemää että myös toteuttamaa. Ulkopuolisten toimesta tuotteistetulla saamelaiskuvalla on harvemmin vähän tekemistä aidon saamelaisuuden kanssa. Matkailussa esiintynyt ja laajalle levinnyt virheellinen ja primitivisoitu saamelaiskuva on pahimmillaan saamelaisyhteisöä loukkaavaa ja/tai esineellistävää. Tämä julkisesti ja toistuvasti esitetty virheellinen kuva vaikuttaa haitallisesti saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuteen. Oikean ja aidon saamelaiskuvan levittäminen on pienin resurssein toimivalle saamelaisyhteisölle vaikeaa omin voimin.
Saamelaiskulttuurin tuotteistaminen ja esittäminen matkailussa tulee tapahtua eettisesti kestävästi ja yhteistyössä saamelaisten kanssa. Matkailupalvelujen tulisi perustua aitouteen. Tiedon ja koulutuksen lisääminen saamen kielistä ja saamelaiskulttuurista on ensiarvoisen tärkeää. Saamelaiskulttuurin säilyminen elinvoimaisena edistää myös Lapin matkailun kehitystä. Näiden asioiden yhdistäminen molemminpuoliseksi hyödyksi on mahdollista, mutta se edellyttää yhteistyötä, tiedon lisäämistä sekä uusien vuorovaikutuskeinojen ja -kanavien löytämistä matkailun ja saamelaiskulttuurin välillä. Eettisen saamelaismatkailun kehittymisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistoiminta, joka perustuu monenkeskiseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen. Tarkoituksena on, että saamelaiset ja matkailualan ammattilaiset määrittelisivät ja ymmärtäisivät eettisen saamelaismatkailun samalla tavalla.
Saamelaismatkailun eettisen ohjeistuksen ajankohtaisuutta tukee muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, kuten globaalin Agenda 2030 ohjelman tavoite edistää kestävää matkailua, joka luo työpaikkoja sekä edistää paikallista kulttuuria ja tuotteita. Saamelaisyhteisön jo pitkään esiin nostama saamenpuvun ja muiden saamelaissymbolien epäasiallinen käyttö korostaa saamelaismatkailun eettisen ohjeistuksen tärkeyttä ja tarpeellisuutta. Saamenpuvulla on erittäin suuri merkitys saamelaiskulttuurissa. Saamenpuvun käyttöä säätelevät kirjoittamattomat normit, joita saamelaiset noudattavat. Saamelaisen tapaoikeuden mukaan oikeus puvun käyttöön on sidoksissa henkilön saamelaiseen alkuperään. Esimerkkinä saamelaisesta tapaoikeudesta on, ettei mies käytä naisille kuuluvia puvun osia tai päinvastoin. Naiset eivät siis voi käyttää neljän tuulen lakkia eivätkä miesten pukua. Myöskään eri alueiden tai saamelaisryhmien asuja ei voi käyttää sekaisin. Lisäksi huomioitavaa on, ettei talviasuja käytetä kesällä tai päinvastoin. Kulttuurisesti kestävä matkailu kunnioittaa ja arvostaa eri kulttuurien perustavanlaatuisia ominaispiirteitä, edistää ihmisten ja alueiden hyvinvointia sekä mahdollistaa eri kulttuurien säilymisen ja kehittymisen.
[1] Saamelaiskulttuuriin kuuluvat mm. saamen kieli, saamelainen kulttuuriperintö, kulttuuri-ilmaukset, saamelaistaide, saamelaisten perinteinen tieto, perinteiset saamelaiselinkeinot ja niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot samoin kuin muut saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin tavat ja muodot.