Alkuperäiskansojen oma edustus on turvattava COP17:n jatkotyössä
YK:n biodiversiteettisopimuksen COP17-kokous hyväksyi artikla 8(j):n toimeenpanoa käsittelevän uuden SB8J-toimielimen toimintatavat, mutta ei päässyt sopuun siitä, miten alkuperäiskansojen edustus siinä turvataan. SB8J:n puheenjohtajistoa tukeva alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen Friends of Bureau -ryhmä päätettiin perustaa väliaikaisesti jokaiseen SB8J-kokoukseen. Saamelaiskäräjät olisi toivonut pysyvää ratkaisua, joka vahvistaisi alkuperäiskansojen omaa edustusta päätöksenteossa.
Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi sanoo, että Saamelaiskäräjät olisi toivonut alkuperäiskansojen edustuksen tarkasta rakenteesta ja Friends of Bureau -ryhmän kokoonpanosta päästävän sopimukseen jo tässä kokouksessa. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa turvataan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus ja alueellinen osallisuus. Samalla Saamelaiskäräjät on huolissaan siitä, miten länsimaiset demokratiat, EU mukaan lukien, pystyvät varmistamaan erityisesti saamelaisten ja inuiittien osallisuuden toteutumisen.
YK:n biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) käsittelee alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteistä tietoa sekä niiden osallistumista luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön. Aiemmassa COP-osapuolikokouksessa päätettiin perustaa artiklan toimeenpanoa käsittelevä pysyvä toimielin, SB8(j). Toimielimessä käsitellään alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteiseen tietoon ja osallistumiseen liittyviä kysymyksiä osana biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa. Lisäksi aiemmassa COP-osapuolikokouksessa päätettiin nimenomaan taata 7 sosiokulttuurien alueen edustuksellisuus, mutta nyt tehdyn päätöksen osalta huolena on tämän toteutuminen ja siten arktisen alueen osallisuuden heikentyminen.
Saamelaiskäräjien mukaan jatkovalmistelussa on turvattava alkuperäiskansojen täysimääräinen ja tehokas osallistuminen niiden omien rakenteiden ja menettelyjen kautta. Ratkaisun tulee kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia ja erityisesti alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta.
– Saamelaiskäräjät pitää hyvänä, että kokouksessa saavutettiin yhteisymmärrys toimintatavoista. Sen sijaan pidämme valitettavana, ettei alkuperäiskansojen edustuksen tarkasta rakenteesta ja Friends of Bureau -ryhmän kokoonpanosta päästy sopimukseen. Päätetty väliaikaismekanismi on mielestämme epäselvä sen osalta, miten sen avulla varmistetaan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus ja osallisuus.
Olemme valmiita jatkamaan rakentavia keskusteluja, mutta samalla ilmaisemme syvän huolemme siitä, miten jatkossa länsimaat ja EU pystyvät toimimaan niin, että alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta suojellaan taaten saamelaisten ja inuiittien osallisuuden säilymisen. Seuraavassa osapuolikokouksessa valtioiden on osoitettava nykyistä vahvempaa tukea alkuperäiskansojen oikeuksille, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Alkuperäiskansojen oma edustus on turvattava
Alkuperäiskansat ovat kehittäneet seitsemän sosiokulttuurisen alueen järjestelmän turvatakseen maailman eri alueiden alkuperäiskansojen oman edustuksen kansainvälisessä yhteistyössä. Valtioiden käyttämä YK:n viiden alueryhmän jako ei tunnista esimerkiksi arktista aluetta omaksi kokonaisuudekseen.
Seitsemän sosiokulttuurisen alueen järjestelmässä saamelaiset ja inuiitit voivat valita arktisen alueen edustajansa omien menettelyjensä mukaisesti alkuperäiskansaoikeudessa taattua itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Näin heidän osallistumisensa ei jää valtioiden muodostamien laajempien alueryhmien varaan.
Seitsemän sosiokulttuurisen alueen järjestelmä ottaa huomioon myös alueiden erilaiset luonnonympäristöt, luonnon monimuotoisuuden ja niihin liittyvän alkuperäiskansojen perinteisen tiedon. Arktista luontoa koskevaa tietoa ja kokemusta ei voida korvata muiden alueiden tiedolla. Alkuperäiskansojen alueellinen edustus tukee siten myös YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden toteuttamista.
– Oikeutemme valita omat edustajamme omien prosessiemme kautta perustuu alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen. SB8(j)-toimielimen toimintatapojen tulee tunnustaa alkuperäiskansojen omat edustusrakenteet ja seitsemän sosiokulttuurisen alueen järjestelmä. Alkuperäiskansojen erityistä asemaa ei saa heikentää yhdistämällä niiden edustusta muiden ryhmien, kuten paikallisyhteisöjen, edustukseen, Näkkäläjärvi painottaa.
Saamelaiskäräjät kiittää alkuperäiskansojen oikeuksia tukeneita valtioita ja toimijoita
Saamelaiskäräjät kiittää yhteistyöstä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjiä, Saamelaisneuvostoa, ICC:tä (Inuit Circumpolar Council) sekä Suomea, muita Pohjoismaita, Euroopan unionia, Kanadaa, Meksikoa, Panamaa ja Fidžiä niiden pyrkimyksistä turvata alkuperäiskansojen oikeudet ja oma edustus neuvotteluissa.
Saamelaiskäräjät antaa erityisen tunnustuksen Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalalle sekä ympäristöministeriön ja Suomen valtuuskunnan edustajille siitä, etteivät he jättäneet arktisen alueen alkuperäiskansoja yksin vaikeissa neuvotteluissa, vaikka lopulta taipuivatkin yhteisen kannan taakse, Näkkäläjärvi sanoo.
Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala COP17-kokouksessa Jerevanissa.
– Suomen tuki oli arktisen alueen alkuperäiskansoille erittäin tärkeää. Kiitän ministeri Multalaa, ympäristöministeriön asiantuntijoita ja koko Suomen valtuuskuntaa siitä, että he yrittivät puolustaa oikeuttamme osallistua biodiversiteettisopimuksen työhön omien rakenteidemme kautta, Näkkäläjärvi sanoo.
Saamelaiskäräjät osallistui kokoukseen osana Suomen valtuuskuntaa
Saamelaiskäräjiä COP17-kokouksessa edustivat II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja kansainvälisten asioiden erityisasiantuntija Inka Saara Arttijeff osana Suomen valtuuskuntaa.
– Haluan kiittää Tuomas Aslak Juusoa ja Inka Saara Arttijeffia heidän määrätietoisesta työstään saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oikeuksien puolustamiseksi vaikeissa neuvotteluissa, Näkkäläjärvi sanoo.
Saamelaiskäräjät jatkaa vaikuttamistyötä sen varmistamiseksi, että SB8(j)-toimielimen tulevat toimintatavat kunnioittavat alkuperäiskansojen oikeuksia, itsemääräämisoikeutta, omia edustusrakenteita ja perinteistä tietoa. Toimintatapoja koskevia keskusteluja jatketaan biodiversiteettisopimuksen seuraavaa osapuolikokousta valmisteltaessa.
Taustaa
YK:n biodiversiteettisopimuksen COP17-osapuolikokous järjestettiin Jerevanissa Armeniassa 19.–30.10.2026. Kokouksessa neuvoteltiin muun muassa alkuperäiskansojen perinteistä tietoa käsittelevän pysyvän SB8(j)-toimielimen toimintatavoista sekä siitä, miten alkuperäiskansojen osallistuminen ja oma edustus toimielimen työssä järjestetään.
Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) koskee alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteistä tietoa sekä niiden osallistumista luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön. Saamelaiskäräjille on keskeistä, että SB8(j)-toimielimen toimintatavat turvaavat alkuperäiskansojen oikeuden osallistua sen työhön omien edustajiensa ja menettelyjensä kautta.
Lisätietoja
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
Tuomas Aslak Juuso
II varapuheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
