Käsityöläiset, saamenkäsityöorganisaatiot ja saamenkäsitöistä kiinnostuneet kokoontuivat Duodji Akademiijan seminaariin Hettaan
Saamelaisen käsityöperinteen jatkuvuus tarvitsee pitkäjänteistä työtä, tiloja tekemiselle sekä mahdollisuuksia tiedon ja taitojen siirtymiselle sukupolvelta toiselle. Nämä olivat keskeisiä viestejä Duodji Akademiija 2027 -hankkeen järjestämässä työpajaseminaarissa, joka kokosi Hettaan 13. kesäkuuta käsityöläisiä, saamenkäsityöorganisaatioiden edustajia sekä saamenkäsitöistä kiinnostuneita keskustelemaan saamelaisen käsityöperinteen nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Keskustelua saamenkäsityön tulevaisuudesta Hetan seminaarissa. Kuva: Adedayo Peter Allinson.
Hetan koululle kokoontui paikan päälle noin parikymmentä osallistujaa, ja etäyhteyden välityksellä seminaariin osallistui suunnilleen saman verran väkeä.
Seminaarissa järjestettiin paneelikeskustelu saamelaisen käsityöperinteen nykytilanteesta Enontekiöllä, Kautokeinossa ja Ruotsin puolen Karesuvannossa. Panelisteina olivat Maarit Magga Enontekiöltä, Ida-Maria Marakatt Karesuvannosta sekä Haakon Isak Vars ja Inga Hermansen Hætta Kautokeinosta.
Keskusteluissa tulivat esille alueiden erilaiset lähtökohdat. Saamelainen käsityöperinne on tällä hetkellä vahvinta Kautokeinossa, kun taas Enontekiöllä ja Ruotsin puolen Karesuvannossa sen jatkuvuuteen liittyy enemmän haasteita. Myös Kautokeinossa erityisesti puu- ja sarvitöiden tulevaisuus herättää huolta.
Työpajassa pohdittiin keinoja saamelaisen käsityöperinteen vahvistamiseksi. Keskusteluissa korostuivat resurssien ja poliittisen tahdon merkitys sekä tarve pitkäjänteiselle toiminnalle. Enontekiölle ja Karesuvantoon kaivataan tiloja saamenkäsitöiden tekemistä varten, kun taas Kautokeinossa tarkoitukseen soveltuvat tilat ovat jo olemassa.
Osallistujat painottivat, että mahdollisuuksia saamenkäsityön oppimiseen tulisi tarjota jo lapsuudesta lähtien. Lisäksi eri sukupolvien kohtaamisille tarvitaan tilanteita ja turvallisia ympäristöjä, joissa tiedot ja taidot voivat siirtyä luontevasti eteenpäin. Erityisesti Enontekiöllä ja Karesuvannossa toivottiin jatkuvuutta saamenkäsitöihin liittyville hankkeille ja toiminnoille. Rajat ylittävä yhteistyö saamenkäsityön edistämiseksi nähtiin tärkeäksi.
Päivän päätteeksi järjestettiin saamenkäsityön materiaalityöpaja, jossa vuoltiin ostuja ja parkkia sekä keskusteltiin materiaalien käytöstä. Kuva: Adedayo Peter Allinson.
Päivän päätteeksi järjestettiin saamenkäsityön materiaalityöpaja, jossa vuoltiin ostuja ja parkkia sekä keskusteltiin materiaalien käytöstä. Keskusteltiin myös saamenkäsityön eettisten ohjeiden valmistelusta. Keskustelussa nousi esille muun muassa eri alueiden omien mallien säilyttämisen tärkeys sekä saamenkäsityön ekologisuus.
Seminaarissa esiin nousseita näkemyksiä hyödynnetään Duodji Akademiija 2027 -hankkeen jatkotoimissa ja tulevien hankkeiden ja toimien suunnittelussa.
Duodji Akademiija 2027 -hanke on Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjien yhteinen hanke, joka saa rahoitusta Interreg Aurora -ohjelmalta. Kansallisia vastinrahoittajia ovat Lapin Liitto sekä Troms Fylkeskommune.
Lue lisää hankkeesta: Duodji Akademiija 2027
Lisätietoja:
Birit Tornensis
Suunnittelija, Duodji Akademiija 2027
birit.tornensis@samediggi.fi
+358 40 545 7740
