Takaisin

Saamelaiskäräjälain valiokuntakuulemiset käynnistyivät – yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen kehittäminen ei tarkoita veto-oikeutta

Julkaistu 13.1.2023 Tiedotteet, Elinkeino, oikeus ja ympäristö, Saamelaiskäräjälaki

Saamelaiskäräjälain uudistusta koskevat valiokuntakuulemiset käynnistyivät tällä viikolla. Saamelaiskäräjät korosti lausunnoissaan, että hallituksen esitys sisältäisi monia merkittäviä konkreettisia parannuksia saamelaisten oikeudelliseen asemaan. Saamelaiskäräjien täyskokouksen suuren enemmistön äänin 15-3-1 hyväksymä lakiehdotus takaisi paremmin saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen.

Saamelaiskäräjälain uudistuksen valiokuntakäsittelyt alkoivat maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisilla 10.1. Saamelaiskäräjiä edustivat kuulemisissa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson ja toinen varapuheenjohtaja Leo Aikion lisäksi lakimiessihteeri Kalle Varis, ympäristö- ja elinkeinolakimiessihteeri Sarita Kämäräinen sekä lakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi. Saamelaiskäräjien täyskokous hyväksyi 29.11.2022 äänin 15-3-1 lakiehdotuksen, mutta ehdotti vaalien kiintiöpaikkojen määrään muutosta.

Etukäteen keskustelua ovat herättäneet erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjintäkomitean korjattavaksi edellyttämät osa-alueet, eli kriteerit vaaliluetteloon hyväksymiselle sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite.

– Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta on virheellisesti luonnehdittu jopa veto-oikeuden takaamiseksi Saamelaiskäräjille, mutta todellisuudessa pykälä kuitenkin ainoastaan selkeyttäisi nykyistä neuvotteluvelvoitetta kansainvälisiä alkuperäiskansaoikeuksia paremmin vastaavaksi ja auttaisi myös viranomaisten työtä, toteaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. – Se ei esimerkiksi veisi kunnilta niiden kunnallista itsehallintoa, hän jatkaa.

Hallituksen esityksessä lukuisia välttämättömiä korjauksia nykyiseen lainsäädäntöön

Saamelaiskäräjälain uudistusta on odotettu pitkään, sillä laissa on lukuisia vanhentuneita kohtia. Esimerkiksi äänestyskäytännöt ovat parannusten tarpeessa.

– Olisi tärkeää, että voisimme varmistaa saamelaisten yhdenvertaisuuden parempaa toteutumista pitkien välimatkojen Saamenmaalla vaalibussin ja muiden parempien äänestyskäytäntöjen avulla, varapuheenjohtaja Aikio toteaa.

Valiokuntakuulemiset jatkuvat ensi viikolla 20.1. työ-elämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisella. Muiden valiokuntien mietintöjen valmistuttua asia siirtyy perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jolloin aiheesta järjestetään suljettujen asiantuntijakuulemisten lisäksi myös julkinen kuuleminen 25.1. Saamelaiskäräjät osallistuu kaikkiin perustusvaliokunnan kuulemisiin.