Saamelaiskäräjät tuki saamelaiskäräjälakiesitystä perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa – “Olemme rakentavasti liikkeellä”
"Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista on usealla hallituskaudella koeteltu kompromissi, jonka pystymme hyväksymään. Olemme rakentavasti liikkeellä”, sanovat Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Leo Aikio (vas.), puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi ja II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Perustuslakivaliokunnan julkinen kuuleminen saamelaiskäräjälakiesityksestä alkoi torstaina 17.10. klo 8 eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa.
Saamelaiskäräjiltä kuulemiseen osallistuivat puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, I varapuheenjohtaja Leo Aikio, II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä lakimiessihteeri Kalle Varis.
– Suomen Saamelaiskäräjät tukee pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen esitystä saamelaiskäräjälaista. Esitys on usealla hallituskaudella koeteltu kokonaisuus, jonka pystymme hyväksymään. Olemme rakentavasti liikkeellä, sanoo puheenjohtajisto Pirita Näkkäläjärvi, Leo Aikio ja Tuomas Aslak Juuso.
Kyseessä Orpon hallituksen yksimielinen lakiesitys
Puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi puheenvuorossaan saamelaiskäräjäesityksen taustoista, lakiesityksen merkityksestä saamen kielten ja kulttuurin siirtämiselle seuraaville sukupolville sekä saamen kielten keskeisestä asemasta saamelaisten yhteisöllisessä elämässä.
– Suomessa elävät kolme saamen kieltä ja saamelaiskulttuuri ovat rikkaus. Kielten ja kulttuurin siirtäminen seuraaville sukupolville on meille kaikki kaikessa. Tarvitsemme siihen kuitenkin suomalaisen yhteiskunnan apua, ja vahvaksi tueksi myös hallituksen esityksen mukaisen saamelaiskäräjälain, sanoi puheenjohtaja Näkkäläjärvi puheenvuorossaan.
Puheenjohtaja Näkkäläjärvi muistutti, että saamelaiskäräjälakiesitys on pääministeri Orpon hallitusohjelmassa ja että laki on tuotu eduskuntaan yksimielisenä hallituksen esityksenä. Saamelaiskäräjien täyskokous tukee lakiesitystä äänin 15–3, 1 tyhjä.
Varapuheenjohtajat korostivat ihmisoikeuksia ja osallisuutta
Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson puheenvuoro käsitteli Suomen kansainvälisistä velvoitteita ja alkuperäiskansaoikeuksia. Juuso nosti puheessaan esiin YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjinnän vastaisen komitean (CERD) Suomelle vuosina 2019 ja 2022 antamat langettavat ratkaisut saamelaiskäräjälain tulkinnasta. Komiteat velvoittavat Suomea tarkistamaan saamelaiskäräjälakia saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.
– Lakiesitys on toimiva kompromissi. Se onnistuu toteuttamaan aiempaa paremmin sekä Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, ihmisoikeuksia, Suomen perustuslakia että muuta saamelaisia koskevaa kansallista lainsäädäntöä, sanoi II varapuheenjohtaja Juuso puheenvuorossaan.
I varapuheenjohtaja Leo Aikio nosti puheenvuorossaan esiin esitetyn yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen, jonka pyrkimyksenä on varmistaa, että viranomaiset neuvottelevat saamelaisten kanssa yhteisymmärrystä tavoitellen.
– Uusi laki selkiyttäisi pelisääntöjä monen eri asiakokonaisuuden osalta. Selkeämmät säännöt luovat entistä parempaa pohjaa myös saamelaisten kotiseutualueen elinvoiman ja yritystoiminnan kehittämiselle. Selkeät pelisäännöt parantavat ennakoitavuutta, sanoi I varapuheenjohtaja Aikio puheenvuorossaan.
Tilaisuus ja puheet löytyvät netistä
Kuulemisen voi katsoa verkkotallenteena osoitteesta https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/.
Saamelaiskäräjien edustajien puheenvuorot perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa saamelaiskäräjälakiesityksestä 17.10.:
Puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven puheenvuoro
I varapuheenjohtaja Leo Aikion puheenvuoro
II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson puheenvuoro
Lisätietoja:
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
Linkit:
