Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson puheenvuoro perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa Saamelaiskäräjälain uudistamisesta 17.10.2024

Kiitos, puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Hyvät perustuslakivaliokunnan jäsenet, arvoisat kuulijat.
Saamelaiskäräjälain uudistuksessa on kyse siitä, että ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltioperiaate toteutuu Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Siitä, että meille saamelaisille perustuslaissa ja kansainvälisin sopimuksin taatut alkuperäiskansaoikeudet toteutuvat. Siitä, että itsehallintomme toteutuu ja että voimme itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme. Siitä, että me saamelaiset voimme luottaa suomalaiseen sanaan.
Arvoisat valiokunnan jäsenet.
Suomi on jo vuosikymmenten ajan sitoutunut toteuttamaan alkuperäiskansaoikeuksia. Suomi on luvannut saamelaisille, että oikeuksiamme alkuperäiskansana tullaan edistämään ja kehittämään. Lupaus sisältyy myös useisiin Suomen hyväksymiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Vuodesta 2007 alkaen lupausta on vahvistanut myös Suomen hyväksymä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus, joka perustuu kansojen itsemääräämisoikeudelle. Suomi on lisäksi sitoutunut juurikin sen kansalliseen toimeenpanoon ja kehittämiseen vuonna 2014 yksityiskohtaisilla toimilla.
Meille saamelaisille kyse on siitä, voiko suomalaiseen sanaan luottaa. Me saamelaiset olemme alkuperäiskansa, pieni kansa, joka on vähemmistönä riippuvainen siitä, että niin sanottu isoveljemme pitää kiinni sanastaan, kunnioittaa solmimiaan sopimuksia, perustuslaillisia oikeuksiamme ja itsehallintoamme. Haluaisin uskoa, että suomalaiseen sanaan voi luottaa myös saamelaisten oikeuksien toteuttamisessa.
Arvoisat kuulijat.
Sekä YK:n ihmisoikeuskomitea että rotusyrjintäkomitea ovat todenneet, että Suomessa vallitsee ihmisoikeuksien loukkaustila. Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu Suomen solmimien sopimusten mukaisesti. Ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan vuonna 2019, että Suomi on tilanteen korjatakseen velvollinen sopimusvaltiona, suora lainaus alkaa: ”muun muassa arvioimaan uudelleen saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n varmistaakseen, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan yleissopimuksen 25 ja 27 artiklan mukaisesti. Sopimusvaltio on myös velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin estääkseen vastaavat loukkaukset tulevaisuudessa”, lainaus päättyy.
Rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea CERD taas totesi ratkaisussaan vuonna 2022, että Suomen oli kiireellisesti käynnistettävä tosiasialliset neuvottelut saamelaiskäräjälain 3 §:n tarkistamiseksi, jotta siinä kunnioitettaisiin, lainaus alkaa, ”saamelaisten oikeutta antaa vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumuksensa asioissa, jotka liittyvät heidän jäsenyyteensä ja poliittiseen osallistumiseensa”, lainaus päättyy.
Vielä 2000-luvun alussa CERD toi ratkaisuissaan esille yksilöllisen itseidentifikaation merkitystä alkuperäiskansaan kuulumisessa, ja sen merkityksestä liikkuu valitettavasti edelleen vääriä käsityksiä. 2010-luvulta lähtien CERD onkin selkeyttänyt linjaustaan ja korostanut alkuperäiskansojen oikeutta määritellä itse omat jäsenensä. Esimerkiksi komitean loppupäätelmissä Suomen määräaikaisraportissa vuonna 2017 todetaan seuraavasti, lainaus alkaa: ”—määritellessään, kenellä on äänioikeus Saamelaiskäräjien vaaleissa, sopimusvaltion olisi annettava asianmukainen painoarvo saamelaisten itsemääräämisoikeudelle, joka liittyy heidän asemaansa Suomessa, heidän oikeudelleen määrätä omasta jäsenyydestään ja oikeudelleen siihen, ettei heitä pakkosulauteta.” Lainaus päättyy.
Suomen valtio on itse vapaaehtoisesti sitoutunut näiden ihmisoikeussopimusten sekä niitä valvovien komiteoiden suositusten noudattamiseen. Komiteoiden toteama, Suomessa vallitseva ihmisoikeuksien loukkaustila voidaan katsoa selvitetyksi, kun saamelaiskäräjälakia korjataan yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa erityisesti vaaliluettelon kriteerejä ja neuvotteluvelvoitetta selkeyttämällä kansainvälisiä alkuperäiskansaoikeuksia vastaavaksi.
Suomessa näiden sisällöstä on esitetty myös paljon vääriä tulkintoja. Erityisesti ILO 169 -sopimukseen liittyy paljon disinformaatiota tai vaihtoehtoisia tulkintoja. Sen 1 artiklaa on yritetty tulkita väärin ajatellen, että sen pystyy kääntämään ja vääntämään koskemaan sitä, kuinka kansan tulisi määritellä jäsenensä. Todellisuudessa se on ohjenuora valtioille siitä, millaisissa tilanteissa sopimusta voi soveltaa. On erittäin laajasti tiedossa, ettei maailmassa ole päätettyä alkuperäiskansan jäsenen määritelmää, vaan itsensä määrittely kuuluu alkuperäiskansalle itselleen. ILO 169 –sopimuksen määrittelyn kohde ovat siis ”peoples”, kansat – eivät ”persons”, yksilöt. Kaikille alkuperäiskansoille yhteisten määrittelyjen rakentaminen olisikin mahdotonta. Eri kansojen tavat määritellä yhteisönsä ja omat jäsenensä vaihtelevat suuresti eri puolilla maailmaa. Siksi onkin todettu parhaaksi delegoida kansoille itselleen omien jäsentensä määrittely, ilman ulkopuolista puuttumista. Kansaan kuuluakseen täytyy olla sekä ryhmän hyväksyntä että yksilön oma itseidentifikaatio kansan jäseneksi. Pelkästään toinen näistä ei riitä.
Arvoisat kuulijat.
YK:n alkuperäiskansajulistuksen 33 artiklassa todetaan, että ”alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti” sekä ”oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen”. Näistä oikeuksista myös YK:n ihmisoikeuskomitea Suomea ratkaisuissaan muistuttaa.
Arvoisat kuulijat.
Ihmisoikeuskomitea muistuttaa Suomea omissa ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeudesta alkuperäiskansana sekä siitä, että, lainaus alkaa: ”alkuperäiskansoilla ja niihin kuuluvilla yksilöillä on oikeus siihen, ettei niitä pakkosulauteta eikä niiden kulttuuria tuhota”, lainaus päättyy. Nämä meille taatut oikeudet haluamme nyt yhdessä varmistaa tämän lakiesityksen myötä.
Lakiesitys on toimiva kompromissi. Se onnistuu toteuttamaan aiempaa paremmin sekä Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, ihmisoikeuksia, Suomen perustuslakia että muuta saamelaisia koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Pyydämme, että meille suotu itsehallinto-oikeus toteutuu, ja että tämä lakiesitys hyväksytään.
Kiitos.
Seuraavaksi I varapuheenjohtaja Leo Aikio jatkaa itsehallinnon tärkeästä aspektista eli yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteesta.
Lisätietoja:
Tuomas Aslak Juuso
II varapuheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi