Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven puheenvuoro perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa Saamelaiskäräjälain uudistamisesta 17.10.2024
Arvoisat perustuslakivaliokunnan jäsenet, hyvät kuulijat.
Kiitän Suomen Saamelaiskäräjien puolesta mahdollisuudesta tulla kuulluksi saamelaiskäräjälakiesityksestä. Saamelaiskäräjät tukee saamelaiskäräjälakiesitystä.
Minulla on kolme teemaa, joista haluan puhua. Ensin puhun saamelaiskäräjälakiesityksen taustoista. Toiseksi kerron lakiesityksen merkityksestä kolmen elävän saamen kielen ja kulttuurin siirtämiseksi seuraaville sukupolville. Kolmanneksi avaan, miksi saamen kielet ovat meille niin keskeisessä asemassa.
Taustoista
Saamelaiskäräjälain uudistaminen esitetyssä muodossa on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä kansliapäällikkö Timosen toimikunnan työn pohjalta yhteistoiminnassa Saamelaiskäräjien kanssa.
Näin on myös toimittu.
Kiitämme Orpon hallitusta ja erityisesti oikeusministeri Leena Merta rakentavasta ja sujuvasta neuvottelusta saamelaiskäräjälakiesityksestä.
Lakiesitys on yhtä muutosta lukuunottamatta samanlainen kuin viime hallituskaudella neuvoteltu lakiesitys. Kiitämme myös kaikkia lakiesityksen valmisteluun viime kaudella osallistuneita. Voikin sanoa, että nyt käsittelyssä olevalla saamelaiskäräjälakiesityksellä on laaja kannatus niin hallituksen kuin oppositionkin keskuudessa. Tämä on hyvä saavutus. Takana on pitkä jatkumo toimikuntia ja mietintöjä usean hallituskauden ajan ja monta puoluetta on ollut mukana valmistelussa.
Saamelaiskäräjien täyskokous tukee lakiesitystä äänin 15–3, 1 tyhjä. Lisäksi meillä on vastikään, uusittujen vaalien jälkeisen järjestäytymisen jälkeen allekirjoitettu yhteinen linjapaperi. Sen mukaan 17 tuoretta saamelaiskäräjäedustajaa 21 edustajasta tukee Orpon hallituksen saamelaiskäräjälakiesitystä.
Lakiesityksen merkityksestä kolmelle elävälle saamen kielelle ja kulttuurille
Meillä on täällä Suomen puolella erittäin rikas saamelaiskulttuuri. Elinvoimainen saamelaisyhteisö. Kolme elävää saamen kieltä eli koltan-, inarin- ja pohjoissaame.
Kielten ja kulttuurin siirtäminen seuraaville sukupolville on meille kaikki kaikessa. Myös kansainvälinen oikeus antaa alkuperäiskansoille oikeuden siirtää oma kulttuurimuotonsa ja elämäntapansa tuleville sukupolville.
Tarvitsemme kuitenkin tähän tavoitteeseen koko suomalaisen yhteiskunnan apua. Tarvitsemme lisäksi vahvaksi tueksi myös hallituksen esityksen mukaan uudistetun saamelaiskäräjälain.
Suomen perustuslain lähtökohdasta saa olla ylpeä. Sen mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Ylläpitää – siis oikeus säilyttää saamelaisten kulttuurille niin keskeinen yhteys perinteisiin, juuriin ja maahan. Kehittää – siis myös oikeus kehittyä maailman mukana.
Hallituksen esityksen mukaan uudistettu saamelaiskäräjälaki antaisi Saamelaiskäräjille mahdollisuuden tukea paremmin sekä saamen kielten ja kulttuurin ylläpitämistä että kehittämistä. Tämän me kaikki olemme velkaa tuleville sukupolville.
Jokainen kansa haluaa kehittää omia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia olojaan omista lähtökohdistaan. Omien prioriteettiensa pohjalta. Omatoimisesti. Jokaisella kansalla, ja nykykäsityksen mukaan myös alkuperäiskansoilla, on oikeus tähän.
Historian saatossa tapahtuneiden asioiden ja vielä nykypäivänäkin jatkuvien seikkojen takia me saamelaiset tarvitsemme kuitenkin tukea paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Hallituksen esityksen mukaisen saamelaiskäräjälakiesityksen hyväksyminen on tässä aivan keskeinen tekijä. Myös käynnissä olevalla totuus- ja sovintoprosessilla on suuri rooli.
Me kannamme myös oman vastuumme. Hallituksen esityksen mukaan Saamelaiskäräjien on osaltaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaiskäräjien on kohdeltava kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti ja sukupuolten tasa-arvoa edistäen. Tähän olemme sitoutuneet.
Saamen kielten merkityksestä
Meillä on Suomen puolella näihin päiviin asti säilynyt kolme elävää saamen kieltä. Olemme kiitollisia vuosikymmenten aikana tehdystä kieliyhteistyöstä viranomaisten kanssa. Se on kantanut konkreettista hedelmää. Esimerkiksi minun kotikylässä Inarissa suuri osa koululaisista käy nykyään koulua saamen kielillä! Toista se oli vuonna 1986, kun olin itse yksi kahdesta ensimmäisestä saamen luokan oppilaasta ja muut 98 ala-astelaista kävivät koulua suomeksi.
Työ saamen kielten eteen jatkuu niin arjessa kuin politiikassa. Saamen kielet kantavat kulttuuria, perinteistä tietoa ja meidän maailmankuvaa. Kaikki kolme elävää saamen kieliryhmää ovat edustettuina Saamelaiskäräjillä ja myös meidän hallituksessa ja muissa toimielimissä.
Saamen kielten käyttö kaikkien perinteisten elinkeinojemme ja muun yhteisöllisen elämän osana ovat yhä tärkein saamelaista identiteettiä ylläpitävä, uudistava ja siirtävä perusta.
Elävien saamen kielten keskeinen asema saamelaisen alkuperäiskansaidentiteetin perustana ilmenee myös perustuslaista. Siinä saamen kieli on otettu huomioon saamelaisten alkuperäiskansa-aseman, saamelaisen kulttuurin ja saamelaisten itsehallinnon perustana.
Perustuslakiin tukeutuen ja sopusoinnussa kansainvälisen oikeuden kanssa on siis luonnollista, että kieliperuste on aina ollut ensisijainen ja pääkriteeri äänioikeudelle Saamelaiskäräjien vaaleissa.
Kieli on ollut ja on edelleen pääperuste, jolla me saamelaiset itse tunnistamme yhteisömme jäsenyyden ja rajat suhteessa valtaväestöön. Henkilön ei itse tarvitse osata kieltä vaan lakiesityksessä kyse on suvun ensimmäiseksi opitusta kielestä neljänteen polveen.
Mainittakoon tässä yhteydessä, että Norjan saamelaiskäräjälain termi ‘kotikieli’ vastaa Suomen saamelaiskäräjälain ensimmäiseksi opittua kieltä.
Arvoisat perustuslakivaliokunnan jäsenet, hyvät kuulijat.
Saamelaiskäräjälakiesitystä on valmisteltu yli 12 vuotta. Nyt pöydällä on hyvä, monen hallituskauden aikana koeteltu lakiesitys. Lakiesitys tukee saamen kielten ja saamelaiskulttuurin siirtämistä jälkipolville. Se vastaa myös Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin. Niistä jatkaa seuraavaksi toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, ole hyvä.
Lisätietoja:
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi