“Systeemi on pettänyt valtaväestönkin” - Dihtosis-hanke saamelaisiin liittyvän tietämättömyyden purkajana 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on osallistunut kollaboratiiviseen pro gradu -työhön, jossa tutkittiin Dihtosis-hankkeen vaikuttavuutta. Tutkimus osoittaa, että tietoa saamelaisista on liian vähän ja tästä johtuen saamelaiset ja saamelaisnuoret kokevat edelleen kiusaamista, rasismia ja vihapuhetta. Opettajat toivat esille, että Dihtosis-hanke on ennen kaikkea tarvittava työkalu opettajien arkeen sekä tärkeä apu myös opettajien tunnistamiin tiedon löytämisen ongelmiin. Lisäksi opettajat nostavat esille sen, että tietoa lisäämällä saamelaisten asemaa pystyttäisiin tietoisesti parantamaan. Dihtosis-hankkeen toiminta pureutuu näihin ongelmiin ja kiinnittää huomion myös siihen, kuinka niihin pureudutaan.

Dihtosis-hankkeen työntekijät ja nuorisoneuvoston jäsenet olivat gradun suunnitteluvaiheesta asti aktiivisesti mukana työssä. Tutkimuksen suuntaa ja kulkua suunniteltiin yhdessä työn linjasta haastattelukysymyksiin. Käytännössä työssä haastateltiin etänä 10 opettajaa, joilla oli ollut Dihtosis-kouluvierailu luokassaan. He valaisivat koulujen tilannetta saamelaisista kerrottavan tiedon saralla sekä jakoivat kokemuksiaan ja havaintojaan Dihtosis-hankkeesta. Osallistuneiden opettajien kirjo oli laaja: mukana oli luokanopettajia, kielten, historian, yhteiskuntaopin, maantiedon, äidinkielen ja elämänkatsomustiedon opettajia eri paikkakunnilta, sekä perusopetuksesta että lukion puolelta. Suurin osa kuului valtaväestöön, mutta mukana oli myös yksi saamelainen opettaja. Tämän lisäksi Dihtosis-hankkeen järjestäjät kertoivat hankkeen kulusta ja materiaaleista sekä omista kokemuksistaan hankkeesta.

Opettajien arki on kiireinen ja monet eivät olleet itsekään oppineet saamelaisista, joten taustatyö, materiaalien kokoaminen ja saamelaisten nostaminen jää yksittäisten opettajien harteille. Vaikka aiheesta olisikin enemmän tietoa, moni opettaja oli epävarma siitä, miten he voisivat tuoda saamelaisia ja suhdetta valtioon kunnioittavasti esille ja välttää väärää tietoa. Myös suhtautumistavasta opettajan roolissa huolehdittiin—esimerkiksi piilo-oppimisen merkitystä korostettiin. Lisäksi osa koki poliittista painetta vaikenemiseen valtion vaitonaisuuden, tiettyjen puolueiden tai tarkkaavaisten vanhempien takia. Dihtosis-hankkeen koettiin tuovan näihin suurta apua ja sen nähtiin luovan ymmärrystä ja yhteyttä. Hankkeessa tuli opettajien mukaan myös konkreettisesti esille, että puhutaan nykypäivästä.

Dihtosis-hanke itsessään perustuu tietoon noudattaen itsemääräämisoikeutta tiedosta ja siinä käytetään saamelaisen kasvatuksen menetelmiä. Hankkeessa on ollut alusta asti tärkeää, että annettava tieto ja sanasto on saamelaisten itsensä määrittämää. Tämä on näkynyt sekä projektin teko- ja suunnittelutavassa että tehtävissä. Dihtosis-hankkeen toiminnassa näkyvät myös ennakkoluuloja torjuvat ja rauhankasvatuksen menetelmät.  Empatia, osallistaminen, yhteyden luominen sekä ihmisoikeudet ja yksioikoisten identiteettikuvien rikkominen ovat keskeisiä hankkeen toiminnassa. Saamelaisnuoria osallistavan prosessin kautta valikoidut teemat ovat saamelaisista tärkeitä, ja ne luovat pohjaa myös yhteiskunnallisen keskustelun edistämiselle. Näin Dihtosis-hanke puuttuu sekä jatkuvan tietämättömyyden katkaisemiseen että vallitseviin valta-asetelmiin.

Dihtosis-hankkeen puolelta haastatteluissa nostettiin esille hankkeen epävarma tulevaisuus ja rajalliset resurssit. Opettajien näkökulmasta hankeluontoisessa toiminnassa haasteena on se, että vain kiinnostuneimmat hyödyntävät sitä, ja siksi tasainen esille ottaminen vaatisi rakenteellisia muutoksia kirjoissa, opetussuunnitelmassa ja opettajien koulutuksessa.   Dihtosis-hankkeen toiminnalle toivottiin jatkoa, sillä aiheen katsottiin tarvitsevan myös tunteisiin vaikuttavaa ja toiminnallista materiaalia. Hankkeessa työpajoja vetäjät saamelaisnuoret ja se koettiin arvokkaaksi. Oppilaiden kannalta se, että viesti tulee saamelaisnuorilta koettiin paljon vaikuttavammaksi ja mielekkäämmäksi kuin perinteinen kirjaopetus.

Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista (suomeksi) 

Heinola, A. (2022). “Systeemi on pettänyt valtaväestönkin”—Dihtosis-hanke saamelaisiin liittyvän tietämättömyyden purkajana: Kollaboratiivinen tutkimus Dihtosis-hankkeesta ja opettajien toimijuuskontekstista dekolonisaation ja päivittäisen rauhan saralla [Tampere University]. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137556/SuomHeinolaAnne.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke on lisännyt saamelaistietoutta neljän lukuvuoden ajan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Hankeaika päättyy 30.6.2022.  Lue lisää: www.dihtosis.fi 

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi


Jaa sivu eteenpäin

Muita uutisia