Hankkeilla koordinaatiota saamenkielisiin ja kulttuurinmukaisiin palveluihin
Riitta Lehtola, saamekoordinaattori, Lapin sote-rakenneuudistus-hanke
Sote-uudistusta on sorvattu jo pitkään. Viimeisempänä, vielä hyvässä muistissa, on Sipilän hallituksen laaja maakunta- ja sote-uudistus, joka sisälsi useita kokonaisuuksia. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä valinnanvapautta ja yhteistyötä yksityisten yritysten ja järjestöjen kanssa. Hanke kuitenkin kaatui loppumetreillä kolmen vuoden valmistelun jälkeen. Tuo hankeaika ei kuitenkaan mennyt hukkaan.
Maakunta- ja sote-uudistusaikana (2016-2019) tehtiin paljon kehittämistä ja valmistelutyötä useilla eri osa-alueilla, myös saamenkielisten palveluiden osalta. Osana Sipilän hallituksen sote-uudistusta käynnistettiin mm. Lapsi ja perhepalveluiden (Lape) kehittämishanke. Lape-hankkeessa pyrittiin parantamaan lapsi- ja perhepalveluita, jota varten tehtiin Posken saamelaisyksikön toimesta laaja selvitys myös saamenkielisistä lapsi- ja perhepalveluista (2017).
Perhekeskusmalli Lappiin-hankkeessa kehitettiin digitaalisia palveluita, mm. saamelainen kielineuvola sai alkunsa, kehitettiin sote-henkilöstön saamelaisosaamista ja parannettiin saamenkielisiä neuvolapalveluiden saatavuutta. Lisäksi edellisellä uudistuskaudella pyrittiin parantamaan saamenkielisiä vanhuspalveluita Toimiva kotihoito Lappiin-hankkeella, jossa työskenteli oma saamelaistyöntekijänsä. Lisäksi maakuntavalmistelussa oli oma saamelaisvalmistelijansa. Paljon siis tehtiin jo edellisellä sote-uudistuskaudella.
Eduskuntavaalien jälkeen (2019) uuden hallituksen painotukset muuttivat myös sote-uudistusta. Uutta sote-uudistusta lähdettiin sorvaamaan vanhan pohjalle, mutta hieman keveämmin mallein. Marinin hallituksen sote-uudistuksessa tavoitteena on mm. vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Lapissa onkin aloittanut kaksi sote-uudistukseen tähtäävää hanketta. Sote-rakenneuudistus Lapissa-hanke sekä Tulevaisuuden sote-keskus-hanke ovat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän hallinnoimia hankkeita.
Kummassakin hankkeessa on oma saamenkielisiin palveluiden kehittämiseen keskittyvä osa-alueensa ja työntekijänsä. Lapin sote -rakenneuudistusta tukevan alueellisen valmistelun hankkeessa valmistaudutaan sote -maakunnan muodostamiseen osana valtakunnallista sote -uudistusta. Hankkeen tavoitteena on mm. koordinoida saamelaisten palveluita. Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen päätavoitteena on turvata jatkossa asiakkaalle sosiaali- ja terveyskeskuksessa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut yhteensovitettuna. Saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut ovat yhtenä hankkeen kehittämiskokonaisuutena.
Sote-uudistuksen lähtökohtana on edelleen taata yhdenvertaiset palvelut kaikille suomalaisille. Mukaan lukien saamenkielinen väestö.
Sote-uudistuksen lähtökohtana on edelleen taata yhdenvertaiset palvelut kaikille suomalaisille. Mukaan lukien saamenkielinen väestö. Tämä haaste pyritään ratkaisemaan mm. sähköisin palveluin ja keskittämällä palveluita. Sote-uudistuksen myötä maakunnat muuttuisivat palveluiden järjestämisen katto-organisaatioiksi eli Lapin hyvinvointialueiksi. Muutoksen myötä Lapissa olisi sotepalveluiden järjestämisvastuussa vain yksi toimija, nykyisen 21 eri Lapin kunnan sijaan. Tämä koskee myös saamenkielisiä palveluita.
Tällä hetkellä saamenkielisiä palveluita järjestävät 4 saamelaisten kotiseutualueen kuntaa; Inari, Utsjoki, Enontekiö sekä Sodankylän kunta. Saamenkielisten palveluiden järjestämisvastuu 4 eri kunnan kesken tekee palveluiden tarjoamisesta usein haastavaa ja hajanaista. Saamenkielisten palveluiden selkeä yhteinen koordinaatio puuttuu.
Jos sote-uudistuksen tuloksena olisi yksi yhteinen palveluiden järjestäjä, voisi se periaatteessa parantaa ja yhdenmukaistaa saamelaisten palveluiden tarjontaa ja laatua. Mm. ostopalveluiden myötä saamenkielisten palveluiden tarjonta voisi lisääntyä ja laatu voisi parantua nykyisestä tilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnalla tulisi olla selkeä tieto siitä, miten ja missä saamenkielisiä palveluita tulisi tarjota. Lisäksi saamenkielisten palveluiden rahoitus tulisi olla korvamerkittyä vain saamenkielisille palveluille, jotta palvelut eivät heikkenisi.
Haasteensa luo myös saamenkielisten sote-osaajien sijoittuminen eri kuntiin. Enontekiöllä on saamenkielinen sosiaalityöntekijä, mikä taas puuttuu Inarista, Utsjoella on taas muita palveluita, jotka puuttuvat Inarista ja Enontekiöltä. Voisivatko kunnat jo myydä omia saamenkielisiä palveluitaan toisille kunnille? Sote-rakenneuudistushankkeella on suuri merkitys tämän suunnitelman rakentamisessa ja koordinoimisessa. Tulevaisuuden sote-keskus-hanke taas omalta osaltaan pyrkii parantamaan jo olemassa olevia sotepalveluita. Näiden kahden hankkeen yhteistyö tulee olemaan tiivistä.
Saamelaiset ovat saaneet tottua siihen, että hankkeita tulee ja menee. Yhteistä näille hankkeille on ollut se, että hankkeet päättyvät aina ja hankkeiden aikana kehitetyille palveluille on usein käynyt samoin. Hankkeiden tuomat hyödyt nähdään väliaikaisina parannuksina saamenkielisten palveluiden kentällä. Itse toivon, että uuden sote-uudistuksen ja alkaneiden hankkeiden avulla saisimme parannettua vanhoja palveluita ja rakennettua uudet saamelaisväestön huomioivat palvelut sekä pysyvät toimintatavat.
Yhteinen palveluiden koordinaatio ja järjestäjätaho keräisi saamenkieliset palvelut yhteen ja näin parantaisi palveluiden laatua. Tätä työtä emme hankkeissa kuitenkaan pysty tekemään yksin. Työtä teemme yhteistyössä ja yhdessä saamelaisalueen kuntien, sairaanhoitopiirien ja Saamelaiskäräjien kanssa. Muutos syntyy vain yhteistyöllä. Sote-uudistus koskee meitä kaikkia.
Riitta Lehtola
Saamekoordinaattori, Lapin sote-rakenneuudistus-hanke
Tämä kirjoitus on ilmestynyt osana Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa.
