Puheenjohtajiston katsaus yleiskokouksessa 26.6.2020
Puheenjohtajiston katsaus yleiskokouksessa 26.6.2020 päätettiin julkaista blogikirjoituksena Saamelaiskäräjien nettisivuilla.
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso
Korona-aikana on Saamelaiskäräjien toimintaa ja asioita hoidettu seuraavasti: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on ollut suljettuna 16. maaliskuuta lähtien. Hallitus päätti pitää Sajoksen suljettuna toukokuun loppuun saakka. Saamelaiskäräjät on käyttänyt etätyötä toistaiseksi pääasiallisena työskentelymuotona, eikä virkamatkoja ole tehty poikkeustilan aikana. Valmiusryhmä asetettiin ja ryhmä on pitänyt kokouksia yhteensä viisi kertaa.
Saamelaiskäräjien järjestämät seminaarit, tilaisuudet ja tapahtumat peruttiin toukokuun loppuun saakka ja kokouksiin on osallistuttu etäyhteyksin. Myös kesäkuun yleiskokous järjestettiin etäyhteyksin käyttämällä Interprefy-etätulkkaussovellusta. Etätyöskentely puretaan 3.8.2020 alkaen edellyttäen, että tautitilanne alueella on pysynyt viranomaisten suosittamalla tasolla.
Keväällä poikkeustilan aikana Saamelaiskäräjät lähetti vetoomuksen pääministerille Suomen sisäisen liikkumisen rajoittamiseksi 23.3.2020, jotta koronaviruksen leviämistä saadaan hidastettua ja riskiryhmiä suojattua. Saamelaiskäräjien toinen vetoomus lähetettiin sisäministerille Norjan ja Suomen välisen rajan avaamiseksi 10.6.2020, kun tilanne pohjoisessa todettiin rauhalliseksi. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat kohdistuneet merkittävällä tavalla Pohjois-Suomen raja-alueiden saamelaisväestöön.
Presidentti Sauli Niinistö tapaaminen järjestyi 6.3.2020. Vierailu perustui viime vaalikauden aikaiseen esitettyyn kutsuun käydä saamen maalla uudella vierailulla. Tapaamisessa keskusteltiin ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista saamelaiselle kulttuurille, vihapuheesta, Suomen ihmisoikeusvelvoitteista ja saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamisesta.
Saamelaiskäräjälakiuudistusprosessi on myös ollut käynnissä. Aiheesta on käyty saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan asettamisesta, jossa käsiteltiin toimikunnan mandaattia. Tämä neuvottelu ja prosessi perustuu Suomen hallitusohjelman kirjaukseen. Toimikunnan työtä on edeltänyt saamelaiskäräjälain uudistamista koskeva esiselvitystyöryhmä.
Vätsärin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta on käyty saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut Metsähallituksen kanssa kevään mittaan. Yleisesti ottaen neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, mutta monissa asiakohdissa ei löydetty yhteisymmärrystä
Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa alueiden kehittämistä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta käytiin kevään mittaan. Saamelaiskäräjien keskeiset ehdotukset tässä lainsäädäntöuudistuksessa ovat, että Saamelaiskäräjien täysimääräinen osallistuminen saamelaisalueen kehitykseen on turvattava uudistettavassa lainsäädännössä, lakiesitykseen sisällytetään säännös, jonka mukaan saamelaisalueelle suuntautuvalla kehitykselle ei saa olla haittavaikutuksia saamelaiskulttuurille, alueiden uudistamisen neuvottelukunnan kokoonpanoon lisätään Saamelaiskäräjien edustaja, saamelainen rajat ylittävä yhteistyö turvataan ja että saamelaiselinkeinoille perustetaan elinkeinorahasto.
Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut käytiin Lapin liiton kanssa Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -asiasta toukokuussa. Jäämerenrata vaikuttaa pysyvän kaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta. Suunnitelmissa on myös sähkölinja Utsjoelle. Yleisesti voidaan todeta, että Saamelaiskäräjien huomioita ei ole otettu mukaan maakuntakaavassa laajemmin.
Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu ympäristöministeriön kanssa luonnonsuojelulainsäädännön uudistus -hanke projekti II:sta koskien kotkakorvauksia käytiin toukokuun lopulla. Saamelaiskäräjät yhdessä Paliskuntain yhdistyksen kanssa on vienyt eteenpäin esitystä. Ekologinen kompensaatiota ja luonnonmonimuotoisuuden vahvistavaa korvausmenetelmää yritetään kehittää. Saamelaiskäräjien lähtökohtana on yleisesti edistää luonnonsuojelulainsäädännön 16 §:n sisältöä.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on myös käynnissä. Prosessi on esitelty ympäristöministeriön toimesta Saamelaiskäräjille ja varsinaiset neuvottelut on tarkoitus aloittaa syksyllä.
Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain ja rikoslain 48 luvun 6 §:n muuttamisesta käytiin kesäkuussa ympäristöministeriön kanssa. Prosessi ei näytä huomioivan saamelaisten oikeutta itsemääräämisen pohjalta yhteisesti hallinnoida saamelaisten rakennusperintölain alla olevien saamelaiskohteiden osalta.
Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskausi on käynnissä. Tänä aikana on kokouksia pidetty virtuaalisesti, käyty tärkeitä asioita läpi muun muassa rajat ylittävään koulutukseen liittyen, keskusteltu muun muassa COVID-19-tilanteesta, kansallisjoikuasiasta ja aineettomasta kulttuuriperintöasiasta, perustettu Interreg-työryhmä, joka nähdään tärkeänä avauksena, jotta saamelaisten tarpeita voidaan identifioida yhdessä seuraavaan rahoituskauteen liittyen. Saamelaisten parlamentaarikkojen kokous on siirretty ja päivämäärää ei ole vielä sovittu.
“Enhanced participation” on YK:n alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden edistämisprosessi, jossa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on aktiivisesti ollut mukana.
Saamelaiskäräjät on osallistunut biodiversiteettistrategian ja –toimintaohjelmaa koskevan alustavan selvitystyöhön, jossa LUKE:n kanssa on tehty yhteistyötä siitä, miten ohjelma on toiminut ja mitä uudessa strategiassa tulisi huomioida.
Kestävän kehityksen toimikunnassa Suomi on raportoinut YK:lle kestävän kehityksen tavoitteista, ja Saamelaiskäräjät ovat ensimmäistä kertaa olleet mukana muokkaamassa raporttia.
Saamelaiskäräjät osallistuu kutsuttuna puheenjohtajan osallistumisen kautta ilmastopolitiikan pyöreään pöytään, jonka pääministeri on perustanut ja jossa on aloitettu keskustelut, jotka koskevat Suomen ilmastopolitiikan suuntaa.
Interreg-ohjelmiston kehittämisessä tärkeinä asioina Saamelaiskäräjät näkee Sápmi-ohjelmaosuuden erillään pitämisen ja sen varmistamisen tulevaisuudessa. Ohjelman sisältöön liittyvänä seikkana on tarkoituksena helpottaa pienempiä toimijoita käyttää tätä rahoitusta ja perinteisten elinkeinojen kehittäminen, kuten duodjin kehittäminen elinkeinona.
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto
Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu käytiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sote-asioista etäyhteyksin toukokuun alussa. Saamelaiskäräjät tavoittelee parannuksia saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden käytännön toteutumiseen. Tämä edellyttäisi selkeää saamenkielisten palveluiden järjestämisvastuuta sekä riittävää ja oikein kohdennettua rahoitusta. Sote-uudistusta koskevissa lakiluonnoksissa Saamelaiskäräjien tavoitteet eivät näy riittävästi ja vaikuttamistyötä jatketaan.
Sote-uudistuksen eteen on myös tehty työtä kampanjan kautta yhdenvertaisten sote-palveluiden puolesta. Sote-kampanja sisältää uutiskirjeet, video, mielipidekirjoitukset ja omat nettisivut osana Saamelaiskäräjien nettisivuja.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi eli komissaariksi saapui määräaikaan mennessä 16 esitystä, 14 Saamelaiskäräjille ja kaksi Kolttien kyläkokoukselle. Esitettyjä henkilöitä on yhteensä 10. Prosessi komissaarien valitsemiseksi jatkuu yleisten kuulemistilaisuuksien järjestämisellä syksyllä.
Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenon kalastussäännön uudistamisesta alkoivat kesällä. Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa Saamelaiskäräjien edustajana ja valtuuskunnan toisena varapuheenjohtajana toimii Anne Nuorgam. Valtioneuvosto antoi neuvotteluvaltuuskunnan asettamisen yhteydessä lausuman, joka korostaa lohikantojen elpymisen turvaamista, saamelaisten oikeuksien edistämistä sekä eduskunnan lausumien huomiointia.
Saamelaiskäräjät on pitänyt tämän vuoden puolella yhden tapaamisen Saamelaiskäräjien ja eduskuntapuolueiden yhteistyöryhmän tiimoilta. Yhteistyöryhmän kokous käytiin kesäkuussa ja tapaamisessa käytiin läpi Saamelaiskäräjille ajankohtaisia asioita.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmä on toiminut maaliskuusta alkaen. Työryhmän tehtävänä on tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen, kulttuuri- ja kielipesätoiminnan, saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilaa yhtenä kokonaisuutena. Ryhmässä Saamelaiskäräjien osalta jäseninä toimivat Ulla Aikio-Puoskari ja Anne Kirste Aikio sekä asiantuntijasihteereinä Arla Magga ja Petra Kuuva.
Saamelaiskäräjät on lausunut oppivelvollisuuden laajentamista koskevista lakiuudistuksista painottaen saamelaisnuorten kielellisiä oikeuksia sekä oikeutta suorittaa oppivelvollisuutta perinteisiä taitoja oppien. Saamelaiskäräjät lausui kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta korostaen, etteivät oikeudet saamenkieliseen toimintaan saa kokeilun seurauksena heikentyä.
Lisäksi Saamelaiskäräjät lausui Yleisradion uudesta strategiasta esittäen saamelaisten, saamelaisuuden ja saamenkielisten ohjelmien parempaa huomiointia.
II varapuheenjohtaja Leo Aikio
Saamelaiskäräjien esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi: poronhoitajien yhdenvertaisuus sijaisapujärjestelmässä, poronhoitajien sijaisavun määrärahan ja tuntimäärän nostaminen vastaamaan nykyistä poroelinkeinon tarvetta, kiireelliset toimet poronhoitajien lomituspalveluiden kehittämiseksi lainsäädännön tasolla, saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutuminen, työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen osana sijaisapu- ja sijaisapulomitusjärjestelmää, yhdenvertaisuuden edistäminen Melan omassa toiminnassa yhdenvertaisuussuunnitelmalla.
Tukesin kanssa on käyty saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut Hankaojan ja Rove vero –hakemuksista ja myös kullankaivuulupia on käsitelty.
EU-tukiasiassa Saamelaiskäräjät on esittänyt eloporotukea nostettavan 28,5 eurosta 36 euroon. Poronlihan suoramyynnin kehittämisessä tarkoituksena on helpottaa ja keventää suoramyynnin ehtoja, niin että poronhoitajat lähtökohtaisesti saamelaisalueella pystyvät myymään tietyn kilomäärän puitteissa (1500 kg leikattua poronlihaa ja 500 kg kuivalihaa vuodessa/poronlihan myyjä) myymään poronlihaa ravintoloille, vähittäiskauppiaille ja kuluttajille.
Saamelaiskäräjät on aktiivisesti seurannut lumiolosuhteen aiheuttamaa erityistilannetta ja pitänyt yhteyttä asian tiimoilta maa- ja metsätalousministeriöön, maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja on käynyt tutustumassa lumi- ja laiduntilanteeseen. Lausunnon pyytäminen tutkimuksen kehittämiseen ja edistämiseen MAKERA-rahoittamiseen liittyen: Eri maankäyttömuotojen vaikutus porotyömalleihin ja perinteiseen tietoon – tapaustutkimus Suomen saamelaisten kotiseutualueelta ja poronhoidon muutokset ja sopeutumiskeinot eri maankäyttömuotojen ristipaineessa. Suurpeto sidosryhmätilannekatsaus.
Saamelaiskäräjät on myös lähettänyt vetoomuksen Metsähallitukselle porojen laidunrauhan ja poronhoidon yleisten toimintaedellytysten turvaamiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa: Saamelaiskäräjät vetoaa Metsähallitukseen, että se pidättyisi kuluvan kevään ja kesäkauden osalta kaikesta pyynti- ja kulkulupien myöntämisestä saamelaisten kotiseutualueella ja tehostaisi valvontaa kaiken luvattoman liikkumisen estämiseksi.
Tällä hetkellä ilmastonmuutokseen liittyvät aiheet ja prosessit Suomessa, joihin Saamelaiskäräjät on osallistunut tai osallistuu, ovat: Saamelaisten ilmastopaneeli ja saamelaisten sopeutuminen ilmaston muutoksen sopeutumisohjelma. Tätä edistetään parhaillaan ja tarkoituksena on käydä lähetekeskustelua seuraavassa täyskokouksessa. Climini-hankkeessa tarkastellaan porotalouden sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen. Leo Aikio on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Aikio osallistui Climate Emergency and Indigenous Peoples in the Arctic -paneeliin Helsingissä 12.3.2020. Ilmastolain uudistus on käynnissä ja tarkoituksena on tuoda esille Saamelaiskäräjien näkemyksiä.
Saamelaiskäräjille on tullut tiedoksi kaivosvaraus Hietakeron alueella Enontekiöllä ja Saamelaiskäräjät teki tästä valituksen erityisesti kielilain huomioon ottamatta jättämisen perusteella. Tällä hetkellä kaivoslain uudistus on käynnissä ja tarkoituksena on syksyllä käydä saamelaiskäräjien 9 §:n mukaiset neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
Saamelaiskäräjät osallistui luonnonmonimuotoisuuden viikkoon lyhyillä some-videoilla, joita lisättiin Saamelaiskäräjien somekanaville yhteensä 5 kappaletta. Näissä käsiteltiin saamelaisten luontosuhdetta, luonnon arvokkuutta ja monimuotoisuutta ja yhteiseloa luonnon kanssa.
Puheenjohtaja
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101
I varapuheenjohtaja
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969
II varapuheenjohtaja
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180
Saamelaiskäräjien seuraava kokous 3/2020 pidetään 17. – 18.9.2020 klo 10 – 18 Inarissa (Sajos).
