Saamelaisessa sosiaalityössä luottamusta ja asiakaslähtöisyyttä rakennetaan yhteisen kielen, ymmärryksen ja yhteisten kulttuuristen arvojen kautta
Iisku Ánte Duopmása Ánne, Anne-Maria Näkkäläjärvi, johtava sosiaalityöntekijä, Enontekiön kunta
On lokakuun puoliväli. Aamuyöstä on pohjoisen saamenmaan alkutalvelle tyypillisesti tuiskuttanut lunta kymmeniä senttejä. Olen matkalla aamupäivän hämärässä asiakaskäynnille, saamelaisasiakkaan luokse tekemään palvelutarpeen arviointia. Siinä kahlatessani mietin työtäni saamenkielisenä sosiaalityöntekijänä laajassa pohjoisen kunnassa.
Onkohan tämä sitä asiakaslähtöisyyttä? Kahlata puolen metrin lumihangessa matkalla kotikäynnille ajokelvottoman tien päähän jalat märkinä, kengät täynnä lunta ja jo valmiiksi uupuneena, kohdatakseni asiakaslähtöisesti palveluita tarvitsevan saamelaisasiakkaani ja tarjotakseni hänelle laadukasta, hänen palvelutarpeisiin vastaavaa omakielistä sosiaalipalvelua.
Jo kaukaa näen, että hän seisoo pihalla ja heiluttaa kättään. Hän siis odottaa käyntiäni. Ehkä hän jännittää kunnan sosiaaliviranomaisen tuloa. Ensimmäistä kertaa hän on turvautumassa yhteiskunnan järjestämään sosiaaliturvaan.
Perille päästyäni, tervehdimme ja esittäydymme sukuhistoriaamme kertoen. Hän ojentaa minulle kenkäheinillä täytetyt poronnahasta tehdyt jalkineet, nutukkaat. Riisun märät kengät ja vedän jalkaani lämpimät heinillä täytetyt karvakengät. Sellaiset, joita käytän itsekin kotona. Poronselkäkeittokin on valmiina pöydässä. Parasta ruokaa, mitä poronlihasta valmistetaan. Syömme yhdessä. Keskustelemme luonnonolosuhteista ja porojen voinnista.
Ihmisten kanssa tehtävässä työssä työn onnistumisen edellytyksenä on molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen. Meillä on yhteinen kieli ja arvomaailma, yhteinen kulttuurinen ymmärrys, joka vahvistaa meidän luottamusta toisiimme.
Asiakkaani kodissa istuessani ymmärrän, että juuri tämä on asiakaslähtöistä työtä. Ihmisten kanssa tehtävässä työssä työn onnistumisen edellytyksenä on molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen. Meillä on yhteinen kieli ja arvomaailma, yhteinen kulttuurinen ymmärrys, joka vahvistaa meidän luottamusta toisiimme. Tiedämme molemmat, ilman sanoja, että äsken alkanut yhteistyömme toimii. Molemminpuolinen luottamus on saavutettu yhdessä keskustellen, yhteisen kielen, ymmärryksen ja yhteisten kulttuuristen arvojen kautta.
Saamelaisessa sosiaalityössä palvelunjärjestäjille haasteita tuottaa erityisesti se, kuinka kyetään havaitsemaan, huomioimaan ja ymmärtämään saamelaisasiakkaiden erityistarpeita valtakulttuurin tarpeisiin rakentuvassa palvelujärjestelmässä.
Sosiaalityö on auttamistyötä, asiakkaan hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistamista ja muutostyötä matkalla kohti parempaa tulevaisuutta. Se on työtä, jossa asiakkaan oma osallisuus ja oman elämän asiantuntijuus ovat keskiössä. Käytännön asiakastyössä saamelaisasiakkaan kanssa se merkitsee suvun oppien, vanhojen perinteiden, käytännön kokemuksen ja uusien virtausten yhdistämistä. Se tarkoittaa uusien ratkaisujen löytämistä asiakkaan ja työntekijän yhteisten tulkintojen ja kohtaavan vuorovaikutuksen avulla.
Työssäni saamenkielisenä sosiaalityöntekijänä olen työvuosieni aikana voinut seurata saamelaisten sote-palvelujen kehitystä. Olen saanut olla myös mukana osallisena kehittämässä palveluja. Olen havainnut, että oma kieli ja kulttuuriperusta ovat saamelaisessa sosiaalityössä se tärkein perusta, jonka varaan palveluita kannattaa rakentaa. Suku, lähiyhteisö, luontoyhteys, kulttuuriarvot ja kulttuuriperintö ovat keskiössä.
Vaikka omakielisten ja omaan kulttuuriin perustuvien palvelujen kehittämistyö on hidasta ja muutokset, varsinkin asennemuutokset, vaativat oman aikansa, voin ilokseni todeta, että edistystä on vuosikymmenten aikana tapahtunut.
Saamenkielisten palvelujen osalta onnistunut sote-uudistus edellyttää ennen kaikkea luottamuksen rakentumista. Luottamusta siihen, että saamelaiset tulevat kuulluiksi, osallisiksi ja kohdatuiksi sote-uudistuksessa ja palvelurakenteiden uudistamistyössä.
Suomessa käynnissä olevalle sote-uudistustyölle en henkilökohtaisesti aseta suuria odotuksia saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen polulla. En näe todennäköisenä sitä, että sote-uudistuksen myötä saamelaisten palvelujen järjestämisen haasteisiin löydetään nopeita ratkaisuja. Haluan silti uskoa, että molemminpuoliseen luottamukseen perustuvalla sote-kehittämisellä saamelaisten sote-palveluja voidaan kehittää. Onnistunut sote-kehittämistyö edellyttää ennen kaikkea luottamuksen vahvistamista. Luottamusta siihen, että saamelaiset tulevat kuulluiksi, osallisiksi ja kohdatuiksi heitä koskevassa sote-uudistuksessa ja käynnissä olevassa palvelurakenteiden uudistamistyössä.
Iisku Ánte Duopmása Ánne
Anne-Maria Näkkäläjärvi
Johtava sosiaalityöntekijä, Enontekiön kunta
Tämä kirjoitus on ilmestynyt osana Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa.
