Saamelaiskäräjät pettynyt perustuslakivaliokunnan päätökseen lykätä saamelaiskäräjälain käsittelyä

Perustuslakivaliokunnan vierailulle osallistui 11 perustuslakivaliokunnan jäsentä, valiokuntaneuvoksia sekä valtioneuvoston ja Lapin liiton edustajia. Perustuslakivaliokunnan ja Saamelaiskäräjien tapaamiseen oli kutsuttu kaikki Saamelaiskäräjien jäsenet. Osa osallistui paikan päällä Sajoksessa ja osa etäyhteyksin.

– Saamelaiskäräjät kiittää perustuslakivaliokuntaa tapaamisesta ja vierailusta paikan päällä saamelaisalueella. Oli tärkeää päästä kertomaan näkemyksistämme ja käymään vuoropuhelua tärkeistä asioista, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.

Perustuslakivaliokunta kertoi Saamelaiskäräjille tapaamisessa, että he lykkäävät saamelaiskäräjälakiesityksen käsittelyä uusittavien vaalien jälkeen johtuen KHO:n päätöksestä toimittaa saamelaiskäräjävaalit uudelleen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi sanoo, että Saamelaiskäräjät olisi toivonut, että saamelaiskäräjälain uudistaminen olisi edennyt suunnitellusti, jolloin uusi laki olisi tullut esitetysti voimaan 1.7.2024.

– ­Lykkääminen on pettymys, koska pöydällä on neuvotteluratkaisu saamelaiskäräjälakiesityksestä. Se on esitys, jonka kaksi perättäistä maan hallitusta, Marinin ja Orpon hallitukset, ovat hyväksyneet ja jonka Saamelaiskäräjät hyväksyi jo viime kaudella äänin 15–3, 1 tyhjä. Lakiesitys korjaisi YK:n valvontaelinten toteamat kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkaukset, jotka ovat edelleen voimassa, sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi.

KHO:n ratkaisut lisäävät painetta lakiuudistuksen edistämiselle

KHO antoi kolme vuosikirjapäätöstä saamelaiskäräjälaista ja saamelaiskäräjävaaleista 27.3. Asiakokonaisuuden kannalta merkittävästä vuosikirjapäätöksestä KHO:2024:44 äänestettiin äänin 5–2. Päätöksessä todetaan, että asiaan on liittynyt oikeudellista epäselvyyttä. KHO toteaa päätöksessä myös, etteivät ihmisoikeustoimielinten kannanotot olleet ratkaisun antamiseen mennessä johtaneet lainsäädäntömuutokseen.

– Näkemyksemme mukaan KHO:n päätökset ja KHO:n presidentin Kari Kuusiniemen kommentit julkisuudessa pikemminkin lisäävät painetta korjata ja uudistaa saamelaiskäräjälaki YK:n elinten päätösten mukaisesti, kuin viivytellä asian kanssa, toteaa puheenjohtaja Näkkäläjärvi.

YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD) antoivat Suomelle vuosina 2019 ja 2022 langettavat ratkaisut saamelaiskäräjälain tulkinnasta ja velvoittivat Suomea tarkistamaan lakia saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Saamelaiskäräjälaki on vuodelta 1995 ja se on monelta osin hyvin vanhentunut.

– Myös saamelaisilla pitäisi olla oikeus ajantasaiseen lainsäädäntöön. Meillä pitäisi olla mahdollisuus päästä kehittämään kaikkia kolmea Suomessa elävää saamen kieltä, kulttuuriamme, kaikkia saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, saamelaisalueen elinvoimaa ja elämäntapaamme ajantasaisen saamelaiskäräjälain pohjalta, sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi.

Saamelaiskäräjälain uudistamisen lisäksi tapaamisessa perustuslakivaliokunnan kanssa keskusteltiin myös muista ajankohtaisista asioista, kuten Tenon kalastussäännöstä sekä metsästys- ja kalastusoikeuksista saamelaisten kotiseutualueella ja erityisesti Vuotson alueella.

Uusittavien vaalien valmistelu on aloitettu

Saamelaiskäräjät on aloittanut uusittavien vaalien valmistelut. Uusittavat vaalit on määrä järjestää 1.–30.6.2024. Vaalitoimisto on aloittanut työnsä, ja Saamelaiskäräjien hallitus esittää täyskokoukselle viime kaudella toimineen vaalilautakunnan uudelleen nimittämistä tehtäväänsä uusittavien vaalien järjestämiseksi. Saamelaiskäräjälain ja KHO:n päätöksen mukaan uusittavien vaalien toimittamisesta huolehtii, mikäli mahdollista, sama vaalilautakunta kuin kumotuissa vaaleissa. Saamelaiskäräjien seuraava täyskokous järjestetään 12.4.

Lisätietoja:

Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi