Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto oikoo vääriä käsityksiä saamelaiskäräjälaista

Saamelaiskäräjälaki on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn ja siten myös Saamelaiskäräjien täyskokouksen päätettäväksi. Asian ympärillä liikkuu runsaasti informaatiota, ja valitettavasti myös monia vääriä käsityksiä tai valheellisia väitteitä. On tärkeää, että asiasta päätettäessä keskustellaan faktapohjaisesti, joten Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto haluaa nostaa esille muutamia tärkeitä huomioita lakiuudistukseen liittyen.   

Uudelleenhakeutuminen

Yksi keskustelua herättäneistä kohdista on ollut vaaliluetteloon uudelleenhakeutuminen, josta on virheellisesti puhuttu myös ihmisten poistamisena vaaliluettelosta. Yhtäkään yksittäistä ihmistä ei tulla poistamaan, vaan vaaliluettelo kootaan alusta uudelleen, yhdenvertaisesti.

Olennaista on myös huomioida, ettei Suomen laki salli ihmisten lisäämistä etnisen taustan perusteella tehtyihin rekistereihin ilman heidän itsensä lupaa. Tämä tarkoittaa saamelaiskäräjälain osalta sitä, että jokaisen saamelaisen tulisi sekä itse identifioida itsensä saamelaiseksi että antaa lupa itsensä lisäämiselle tällaiseen rekisteriin.

Syrjintä

Uuden lakiehdotuksen on väitetty olevan syrjivä. Todellisuudessa lakiehdotus ei kuitenkaan syrji ketään, minkä on myös yhdenvertaisuusvaltuutettu todennut. Lisäksi Saamelaiskäräjille tärkeänä arvona on syrjimättömyys kirjattu myös itse lakiin mukaan. Viidennessä pykälässä todetaan seuraavasti: Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa saamelaiskäräjien on osaltaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaiskäräjien on kohdeltava kaikkia ihmisiä ilman syrjintää tai mielivaltaa.

Oikaisuprosessi

Ehdotusta uudeksi vaalilautakunnan päätösten oikaisuprosessiksi on myös kritisoitu syrjivänä. Syytöksiä on vaikea ymmärtää, sillä muutoksenhakuprosessia on lakiuudistuksessa parannettu entisestään, ja jatkossa vaalilautakunnan päätökseen saisi hakea muutosta itsenäiseltä ja riippumattomalta muutoksenhakulautakunnalta. Tämä erillinen lainkäyttöelin siis vahvistaisi entisestään sekä saamelaisten itsemääräämisoikeutta että yksilöiden oikeusturvaa. Lisäksi valittajilla olisi edelleen mahdollista viedä asia korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn, jos he kokisivat, että päätös olisi ollut syrjivä tai mielivaltainen.

YK:n komiteoiden päätökset

Julkisuudessa on esiintynyt myös virheellisiä väitteitä YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjintäkomitean Suomelle esittämistä vaatimuksista. On esimerkiksi väitetty, etteivät komiteat olisi vaatineet saamelaismääritelmän korjausta, vaan että pelkkä KHO:n tulkintatapojen korjaus riittäisi ratkaisuksi. Selkeä fakta kuitenkin on, että komiteat ovat ratkaisuissaan yksiselitteisesti edellyttäneet laissa olevan määritelmän muutosta. Komiteat ovat todenneet, että KHO:n ratkaisut ovat ongelmallisia, mutta samalla ne ovat selkeästi ilmaisseet, ettei heidän toteamaansa, Suomessa vallitsevaa ihmisoikeuksien loukkaustilaa voida katsoa korjatuksi niin kauan kuin lain saamelaismääritelmää ei ole korjattu saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.

• YK:n ihmisoikeuskomitea:

8. Accordingly, the State party is obligated, inter alia, to review Section 3 of the Sami Parliament Act with a view to ensuring that the criteria for eligibility to vote in Sami Parliament elections are defined and applied in a manner that respects the right of the Sami people to exercise their internal selfdetermination, in accordance with articles 25 and 27 of the Covenant.

(Suomeksi UM:n sivuilla: https://valtioneuvosto.fi/-/yk-n-ihmisoikeuskomitealta-kaksi-ratkaisua-saamelaiskarajien-vaaliluetteloon-hyvaksymista-koskevassa-asiassa)

• YK:n rotusyrjintäkomitea:

11. The Committee recommends that the State party provides an effective remedy to the petitioners by urgently initiating a genuine negotiation for the review of section 3 of the Act on the Sami Parliament with a view to ensuring that the criteria for eligibility to vote in Sami Parliament elections are defined in a manner that respects the right of the Sami people to provide its free, prior and informed consent on matters relating to their own membership and their political participation for the enjoyment and full realization of other rights of indigenous communities, in particular their economic, social and cultural rights guaranteed, in accordance with article 5 (c) and (e) of the Convention

(Suomeksi UM:n sivuilla: https://um.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/yk-n-rotusyrjinnan-poistamista-kasittelevalta-komitealta-ratkaisu-saamelaisten-vaaliluetteloon-hyvaksyttyja-henkiloita-koskevassa-asiassa/35732)

Muiden saamelaiskäräjien kriteerit

On myös esitetty väitteitä, että Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen kriteerit olisivat huomattavasti väljemmät kuin Suomessa. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan kriteerit ovat pitkälti yhteneväiset lakiuudistuksen jälkeen. Nykyisin Suomen kriteerit ovat väljemmät, eikä lopullinen päätösvalta ole Saamelaiskäräjillä, toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa. Lakiuudistuksen toteutuessa nykymuodossa vastaisivat Suomen kriteerit Norjan mallia. Ruotsissa ne ovat hieman tiukemmat.

Lisäksi lakiehdotuksen kielikriteeriä on kuvattu virheellisesti ja väitetty, että siinä edellytetään saamen taitoa. Todellisuudessa kielikriteeriä halutaan laajentaa entisestään, jotta se paremmin huomioisi kielensä menettäneet saamelaiset. Kriteerissä edellytetään, että joko hakija itse, joku hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on puhunut saamea ensimmäisenä kielenään. Sama kielikriteeri on nähty myös muiden maiden saamelaiskäräjillä parhaana perustana määritelmälle. Kieli on keskeisessä asemassa myös Saamelaiskäräjien tehtävissä.

Enemmistön tahto

Keskustelussa on nostettu esille myös sitä, ettei saamelaiskäräjälain uudistuksella ole ollut kaikkien Saamelaiskäräjien jäsenten tukea. Vaatimus yksimielisyydestä on kohtuuton. Pelkästään eduskunnan toimintaa seuraamalla voimme todeta, että suomalaisessa päätöksenteossakin ollaan usein kovastikin eri mieltä päätöksenteossa. Silti päätöksiä kunnioitetaan, vaikka niistä äänestettäessä tilanne menisi eduskunnassa kovinkin tiukaksi. Hankalien päätösten teko olisi mahdotonta, jos enemmistöääni ei riittäisi.

On tärkeää huomioida myös saamelaisen hallintorakenteen erilaisuus suomalaiseen verrattuna: Saamelaiskäräjien päätöksille täytyy aina saada täyskokouksen tuki, eikä hallitus ole lähtökohtaisesti enemmistönä, toisin kuin eduskunnassa. Lähtökohtaisesti Saamelaiskäräjien hallitus tuo asiat täyskokouksen käsiteltäväksi aina ns. oppositioasemasta, eikä sillä ole valtaa asemaa päättää ylimmän päättävän elimen eli Saamelaiskäräjien jäsenistä koostuvan täyskokouksen yli. Erilaisesta asetelmasta huolimatta on demokratia Saamelaiskäräjillä vahvasti voimassa, ja saamelaisten omalla demokratialla täytyy vastaisuudessakin olla kestävä rooli.

Kaikilla Saamelaiskäräjien jäsenillä on oikeus tuoda näkemyksiään esille. Näkemysten kirjo on yksi Saamelaiskäräjien voimavaroista, ja erilaisia mielipiteitä arvostetaan suuresti. Demokraattisessa päätöksenteossa on kuitenkin selvää, ettei kaikissa asioissa saavuteta yksimielisyyttä. Tällöin päätöksenteko etenee äänestyksen kautta.

Myös saamelaiskäräjälain valmistelussa on varmistettu kaikkien jäsenten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Saamelaiskäräjät on käynyt ennen Timosen toimikunnan työn aloittamista lähetekeskustelun, jossa jäsenet ovat voineet esittää omia kantojaan. Keskustelujen perusteella lakitoimikunnassa on edistetty kokouksessa laajaa tukea saaneita kantoja. Jos saamelaiskäräjälain uudistus etenee nyt eduskunnan käsittelyyn, tulee valmis lakitoimikunnan mietintö myös Saamelaiskäräjien täyskokouksen käsittelyyn. Siinä vaiheessa kaikilla jäsenillä on jälleen mahdollisuus kertoa omat, yhtäläisen arvokkaat näkemyksensä, ja vaikuttaa tasapuolisesti lopputulokseen. Niiden perusteella Saamelaiskäräjät tekee demokraattisen päätöksenteon mukaisesti sitten lopullisen päätöksensä lakiuudistuksesta.

Eri saamelaisryhmät

Saamelaiskäräjien työ on aina rakentunut eri saamelaisryhmien tasavertaiselle huomioimiselle. Tämä näkyy myös vaalijärjestelmässä, jossa jäsenien paikat jaetaan siten, että jokaisella alueella on sama minimimäärä edustajia, eikä esimerkiksi lukumäärältään suurempi alue voi saavuttaa automaattisesti sellaista asemaa, jossa toisten ryhmien edut jäisivät huomiotta. Sisäisessä työssä huomioidaan lisäksi myös eri kieliryhmien tasapuolinen edustus. Julkisessa keskustelussa on oltu huolissaan erityisesti inarinsaamelaisten edustuksesta Saamelaiskäräjillä. Monipuolinen edustus näkyy esimerkiksi siinä, että molemmat nykyiset varapuheenjohtajat ovat inarinsaamelaisia.

Saamelaiskulttuurien moninaisuus muodostaa pohjan myös koko Saamelaiskäräjien työlle, jossa tavoitteena on kaikkien saamelaisten kieliryhmien ja perinteisten elinkeinojen tuki ja edistäminen. Tämän työn kautta on saatu esimerkiksi elvytettyä ja voimistettua pienempiä kieliryhmiä, tuettua ja kannustettua saamelaiskulttuuria, parannettua perinteisten elinkeinojen harjoittajien mahdollisuuksia sekä tuotua koko alkuperäiskansayhteisön ääntä paremmin kuuluviin kansainvälisestikin. Kaiken työn ytimessä on rakkaus ja arvostus saamelaiskieliä ja saamelaiskulttuuria kohtaan.

Toivomme, että saamelaiskäräjälain uudistus päästään käsittelemään eduskunnassa, ja että siitä on kaikilla päättäjillä käytössään ajankohtainen ja asiapitoinen tieto.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto

Tuomas Aslak Juuso, puheenjohtaja          
Anni Koivisto, I varapuheenjohtaja
Leo Aikio, II varapuheenjohtaja

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Lisätietoja Saamelaiskäräjistä:

Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Omalla lailla (L974/1995) perustettu Saamelaiskäräjät turvaa toiminnallaan saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilymisen ja kehittämisen. Saamelaiskäräjät suunnittelee ja toteuttaa saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa sekä valvoo ja edistää saamelaisten oikeuksia ja elinoloja.