Saamelaiskäräjien viimeinen kokous nykyisellä kokoonpanolla

Saamelaiskäräjät hyväksyi kokouksessaan Saamelaiskäräjien vuoden 2023 tilinpäätöksen, eri sektoreiden määrärahaesitykset ja päätti muutoksista Saamelaiskäräjien työjärjestykseen. 

Kokous kävi lähetekeskustelun ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelmasta kaikille saamelaisten perinteisille elinkeinoille. 

– Ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat kaikki saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. On tärkeää, että kuulimme ensikäden tietoja kaikista saamelaisten perinteisistä elinkeinoista, kaikista kieliryhmistä, kaikilta saamelaisalueen kuntien alueilta ja saamelaisalueen ulkopuolelta, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi. 

Pyöreän pöydän ääressä keskusteltiin laajasti saamelaisten sopeutumisesta ilmastonmuutokseen ja nostettiin esille, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen kulkee käsi kädessä saamelaisten kielten, kulttuurin, perinteisen tiedon ja perinteisten elinkeinojen säilymisen, sukupolvelta toiselle siirtämisen ja kulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaamisen kanssa.  

Keskusteluun nousivat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja haasteet saamelaisten kaikkien perinteisten elinkeinojen osalta. 

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kalastukseen kokouksessa mainittiin kalalajien muuttuminen ja järvien ekosysteemin muuttuminen vesien lämmetessä. Useassa puheenvuorossa esiin nousi kyttyrälohi. Lisäksi korostettiin sitä, että uusien kalalajien hyödyntämiseen tarvitaan uutta tietotaitoa, joka auttaa sopeutumisessa. 

Kokouksessa nähtiin ilmastonmuutoksella olevan vaikutusta myös metsästykseen, sillä lajikantojen muuttuminen ilmastonmuutoksen myötä kaipaa metsästyksen säätelyä ja saamelaisten osallistamista lupaprosesseihin. 

Ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös saamenkäsitöihin, kuten materiaalinhankintaan. Yksi kokouksessa noussut pointti oli, että materiaalinhankinta tapahtuu esimerkiksi kenkäheinien osalta nykyään paljon aiemmin kuin ennen. Keskusteluissa mainittiin myös ilmastonmuutoksen vaikutus hyönteisiin ja sen myötä marjoihin ja keräilyyn. 

Poronhoidon osalta esiin nostettiin esimerkiksi talvien ennalta arvaamattomuus ja lisäruokinnan tarpeen kasvaminen, johon tarvitaan Norjan-mallin mukaisia välittömiä tukimuotoja. Sääolosuhteiden muuttumisen myötä myös kulkeminen muuttuu, kun kelit sekä lumi- ja jääolosuhteet muuttuvat ennalta arvaamattomiksi, jopa hengenvaarallisiksi. 

– Jatkovalmistelussa on tärkeää koostaa yhteen saamelaisten kokemuksia ilmastonmuutoksesta ja tarvittavista toimenpiteistä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tätä tietoa tarvitaan vaikuttamistyössä aina EU:ta myöten. Lisäksi saamelaisten perinteinen tieto pitää saada neuvottelupöytiin yhdenvertaisena tutkitun tiedon kanssa. Saamelaisilla on tuntemusta luonnosta monen sukupolven ajalta ja viimekäden tietoa luonnossa tapahtuvista muutoksista, sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi. 

Muutoksia Saamelaiskäräjien työjärjestykseen

Kokouksessa hyväksyttiin edustaja Janne Hirvasvuopion ja edustaja Inka Mustan aloitteet Saamelaiskäräjien työjärjestyksen muuttamiseksi.  

Hirvasvuopion aloite työjärjestyksen 55 §:n muuttamiseksi hyväksyttiin äänin 15–3. Eriävän mielipiteen asiasta jättivät edustajat Anu Avaskari ja Pigga Keskitalo. 

Hirvasvuopion aloitteen pohjalta hyväksytyn muutoksen mukaan Saamelaiskäräjien ensimmäisen eli järjestäytymiskokouksen kutsuu koolle pisimpään Saamelaiskäräjien jäsenenä toiminut jäsen. Tähän asti ensimmäisen kokouksen on kutsunut koolle iältään vanhin jäsen. Mikäli kaksi tai useampi jäsentä on toiminut Saamelaiskäräjien jäsenenä yhtä pitkän ajan, kutsuu kokouksen koolle pisimpään Saamelaiskäräjien jäsenenä toimineista jäsenistä iältään vanhin. 

Lisäksi työjärjestystä päätettiin Hirvasvuopion aloitteen mukaisesti täydentää niin, että Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston valitsemalla edustajalla tai edustajilla on mahdollisuus pitää puheenvuoro Saamelaiskäräjien ensimmäisessä kokouksessa.

Inka Mustan aloite työjärjestyksen 92 §:n muuttamiseksi hyväksyttiin yksimielisesti muutoksin lyhyen neuvottelutuokion jälkeen.  

Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan Saamelaiskäräjien kokous valitsee inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan käräjien vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Mahdollisuuksien mukaan vähintään puolet neuvottelukunnan jäsenistä tulee olla Saamelaiskäräjien jäseniä. 

Tähän asti inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnassa on ollut kuusi saamelaiskäräjien jäsentä. Nyt osa neuvottelukunnan jäsenistä voi tulla myös Saamelaiskäräjien ulkopuolelta. Uutta vanhaan työjärjestykseen verrattuna on myös yhden jäsenen lisäys.  

Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Saamelaiskäräjien vuoden 2023 tilinpäätös ja eri sektoreiden määrärahaesitykset.   

Lisätietoja: 

Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi