Saamelaisten oikeudet tulee turvata kalastusta koskevassa sääntelyssä 

Lapin käräjäoikeus hylkäsi 12.8.2022 kahden saamelaisen syytteet kalastusrikkomuksista Inarissa ja Utsjoella. Käräjäoikeuden mukaan voimassa olleet kalastusta koskevat rajoitukset ovat olleet ristiriidassa perustuslain 17 §:n 3 momentissa turvatun saamelaisten kulttuuriperusoikeuden kanssa. Aiemmin keväällä Korkein oikeus antoi kaksi ennakkopäätöstä, joiden mukaan kalastusta koskevat säännökset Tenon vesistössä olivat vastoin saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia.

Käräjäoikeuden tuoreet tuomiot jatkavat Korkeimman oikeuden huhtikuussa 2022 antamien ennakkopäätösten linjalla. Ennakkopäätösten mukaan kalastusta koskevat säännökset Tenon vesistössä olivat ristiriidassa saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa.

– Tuomioistuinten päätökset osoittavat selvästi, että kalastusta koskeva sääntely ei ole tällä hetkellä perustuslain mukaista. Kalastusta koskevaa sääntelyä on uudistettava niin, että se turvaa saamelaisten oikeudet ja kalastusrajoituksia säädettäessä on käytettävä ensisijaisesti sellaisia keinoja, jotka eivät rajoita saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Leo Aikio on toinen kalastusrikkomuksesta syytetyistä. Aikio kiisti kyseessä olleen rikkomus, sillä hänellä on oikeus paikallisena saamelaisena harjoittaa perinteistä kotitarvekalastusta alueen perinteisillä ja hyvin pitkän ajan kuluessa vakiintuneilla pyyntipaikoilla.

– On väärin, että saamelaiset joutuvat hakemaan oikeutta kulttuurinsa harjoittamiseen tuomioistuinten kautta. Lainsäädännön tulee olla selkää myös saamelaisille. Jos kalastusta koskevassa sääntelyssä ei huomioida Suomen perustuslakia tai tuomioistuinten ratkaisuja, on tilanne saamelaisille erittäin epäselvä. Olisi kaikkien etu, että saamelaisten oikeudet huomioitaisiin jo silloin, kun säädöksiä valmistellaan, jatkaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Väitetyt kalastusrikkomukset olivat tapahtuneet elokuussa 2020 Inarissa Juutuajoen Alakoskella, kesäkuussa 2018 Utsjoella Kevojärvessä sekä heinäkuussa 2017 Utsjoella Tsarssijoen alaputouksella.

Käräjäoikeuden mukaan asioissa ei ollut näytetty, että rajoitukset saamelaisiin kohdistettuina olisivat olleet tekoajankohtana kalakantojen suojeluun nähden välttämättömiä toimenpiteitä. Rajoitukset olisi käräjäoikeuden mukaan voitu kohdistaa voimakkaammin sellaiseen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain 17 §:n 3 momentin ja KP-sopimuksen 27 artiklanmukaista suojaa.

Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskulttuuriin kuuluvat muun muassa saamelaisten perinteiset elinkeinot – kalastus, poronhoito, metsästys, keräily sekä saamelainen käsityö. YK:n Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 27 artiklan mukaan niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan.

Käräjäoikeuden päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Kansikuva: Terhi Tuovinen