Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ei tapahdu ilman riittäviä ja pysyviä resursseja

Sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnalliset leikkaukset vaarantavat Posken saamelaisyksikön saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen. Sámi Poske toimii Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen (Poske) ja Lapin hyvinvointialueen (Lapha) sopimuskumppanina, mutta hallinnollisesti yksikkö sijoittuu Saamelaiskäräjien sote-sektorin yhteyteen.

Sámi Posken valtakunnallisena erityistehtävänä (1411/2001) on saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallinen kehittäminen sekä siihen liittyvä tutkimus-, koulutus- ja arviointitoiminta. Lisääntynyt tarve saamenkielisille sosiaali- ja terveyspalveluille näkyy muun muassa iäkkäiden palveluiden tarpeen kasvuna sekä aktiivisen kielenelvytystyön myötä lapsiperheiden palveluiden kasvavana tarpeena. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ei tapahdu ilman resursseja.

Valtiovarainministeriön vuoden 2025 budjettiesityksen mukaan Posken saamelaisyksikön resurssit tulevat leikkaantumaan entisestään. STM valmistelee muutoksia sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan lakipohjaan ja pysyviä leikkauksia osaamiskeskusten rahoitukseen ja osaamiskeskusten määrään. Nämä esitetyt muutokset vaikuttavat merkittävästi Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen saamelaisyksikön (Sámi Poske) toimintaan. Yksikön toiminnan resursseja on leikattu jo useana vuotena aikaisemminkin, jolloin nykyresurssit ovat täysin riittämättömät tarpeeseen nähden.

Vuoden 2025 alusta sosiaalialan osaamiskeskuksille maksettavan valtionavustuksen määrä olisi yhteensä 1 250 000 euroa ja sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustuksen määrä vähenisi lähes puoleen aiemmasta. Suunniteltujen leikkauksien mukaan Posken saamelaisyksikön 1,5 % valtionavustuksesta tarkoittaisi 18 000 euroa avustusta vuodelle 2025, jolla ei voisi enää palkata pysyvää työntekijää. Valtionavustukseen suunnitelluilla leikkauksilla ja avustuksen määräytymisperusteella Posken saamelaisyksikön toiminta ja toimintaedellytykset käytännössä lakkaavat.

Saamelaiskäräjien mukaan suunnitellulla valtionavustusmäärällä Posken saamelaisyksikön toiminta ja toimintaedellytykset saamelaisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottamiseksi ja saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämiseksi kolmella saamen kielellä vaarantuvat täysin. Näillä valtion toimilla saamenkielinen väestö on joutumassa eriarvoiseen asemaan suhteessa suomenkieliseen valtaväestöön. Suunnitelluilla muutoksilla ja leikkauksilla on erittäin merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia saamelaisten itsemääräämisoikeudelle ja perustuslaillisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiselle sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Saamelaiskäräjille tulee turvata uudistusten yhteydessä sekä niiden jälkeen riittävät resurssit ja asema saamelaisväestön palvelutarpeiden huomioon ottamiseksi valtakunnallisen erityistehtävän mukaisesti. Nykyinen 1,5 % avustus ei ole riittävä ja saamelaiskäräjät ehdottaa siirtymistä kiinteään korvamerkittyyn resurssiin. Tämä mahdollistaisi yhden kokoaikaisen työntekijän palkkauksen ja saamelaisväestölle suunnatulle kehittämistoiminnalle tosiasialliset ja yhdenvertaiset toimintaresurssit muihin osaamiskeskuksiin nähden.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
II varapuheenjohtaja
040 687 3394 / 010 839 3101
tuomas.juuso@samediggi.fi

Darija Semenoja
Posken saamelaisyksikön suunnittelija
darija.semenoja@samediggi.fi