Saamelaisuuden merkitys mielenterveystyössä - kieli, kulttuuri, identiteetti ja sote-uudistus
Niila Rahko, Saamelaiskäräjien sote-lautakunnan jäsen, psykiatrinen sairaanhoitaja
Giella – Kieli
Sanotaan, että kieli on ikkuna kulttuurin. Allekirjoitan tämän. Koen kielen merkitsevän myös paljon enemmän.
Ihmiselle kieli taipuu moneen. Sen merkitys muuttuu kulloisessakin hetkessä. Eri tilanteissa kielen asema on kuitenkin oleellinen. Kieli on tapamme ilmaista asioita ja tunteita. Tapamme kommunikoida.
Tunnekielen kautta puhuttuna tunteiden sanoittaminen ja ilmaiseminen on yleensä luonteikkaampaa. Oman äidinkielen kuulemisella onkin suuri merkitys mielenterveystyössä.
Useamman kielen kanssa kasvaessa kielten keskinäisen eron merkitys korostuu. Äidinkieleen tai lapsuuden kieleen liittyy vahva tunnesidos. Äidinkieli onkin usein tunnekieli. Siihen liittyy kodin turvallisuus ja vanhempien läheisyys. Tunnekielen kautta puhuttuna tunteiden sanoittaminen ja ilmaiseminen on yleensä luonteikkaampaa. Oman äidinkielen kuulemisella onkin suuri merkitys mielenterveystyössä.
Saamen kielten merkitys sen käyttäjiin on vahva. Kieli on taakkaa ja rikkaus. Kielen merkitys eri sukupolville on myös erilainen. Elossa on sukupolvi, joka opetteli suomen varhaisaikuisuudessa. Sukupolvi joka opetettiin häpeämään saamea. Sukupolvi, joka menetti kielen. Sukupolvi, joka säilytti kielen ja sukupolvi, jolla on mahdollisuus kasvaa kieleen.
Kultuvra - Kulttuuri
Kulttuurillinen kasvu tapahtuu kotona. Kulttuuriin luo käsityksen luonnosta, ihmisestä ja elämän tavoitteista. Kulttuuri tuo mukanaan mieltymykset, inhotukset ja ennakkoluulot.
Kulttuurilliseen kasvuun ei sinällään tarvita kieltä. Kieli helpottaa ymmärtämään asioita. Vaikka kieli kuolisi, vaikuttaa lapseen vanhemmilta opitut kulttuurilliset tavat ja normit. Saamelaisuudessa tämä näkyy hyvin kielen menettäneessä sukupolvessa.
Suomessa ei koulu opeta saamelaisesta kulttuurista kymmentä virkettä enempää. Enemmän tiedämme koulun jälkeen muinaisista atsteekeista kuin saamelaisuudesta. Saamelainen kulttuuri onkin mysteeri ja eksoottinen tuntematon monelle Suomalaiselle. Se on monesti ahdistavaa. Taakka.
Omia taustoja saamelaisena joutuukin monesti selittelemään ja toimimaan opettajana muille omasta kulttuuristaan, itsestä. Miksi ajattelen näin. Miksi teen näin. Pidemmän päälle se on raskasta. Tämä heijastuu mielenterveystyössä, kun ihmisen henkiset voimavarat ovat muutenkin jo lopussa. Ammattilaisten tehtävä olisi pystyä ymmärtämään ihmistä, kun ymmärrys itseä kohtaan ei riitä.
Identitehta - Identiteetti
Kieli antaa meille kyvyn kommunikoida. Kulttuuri antaa väylän ymmärtää ja tulkita maailmaa. Molemmat kehittyvät ja muotoutuvat lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa. Lapsi omaksuu vanhemmilta kaiken totuutena.
Nuoruudessa lapsen maailma kehittyy ja muotoutuu. Totuus kyseenalaistetaan. Tällöin peilaamme kokemaamme ja maailmaa. Kulttuuri ja kieli ovat tässä puntareina. Tarvitsemme näitä yhteentörmäyksissä ja kohtaamisissa maailman kanssa. Kieli sanoittaa tunteita, kulttuurillemme ominainen tapa ajatella muodostaa käsityksiä tapahtumista.
Kieli ja kulttuuri määrittelevät meissä paljon. Ne ovat pohjana meidän identiteetille. Identiteetti, latinan sanasta idem ’sama’, tarkoittaa psykologiassa ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään. Identiteetin perustana ovat ihmisten omat persoonalliset ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Sote Ođasmahttin - Sote-uudistus
Terveys on hyvin henkilökohtainen ja arka asia. Tällöin väärinymmärrykset voivat hankaloittaa yhteistoimintaa tai jopa estää sen. Ymmärrys kulttuuritaustoista helpottaa kohtaamisia. Oman kielen kuuleminen luo turvaa ja luottamusta.
Sote-uudistus mahdollistaisi valinnanvapauden kautta palveluiden saamisen omalla kielellä. Etäyhteydet paranevat ja niiden avulla voidaan mahdollistaa kohtaamisia, joissa luottamus on keskeisenä arvona. Tällöin myös yhteys omaan lääkäriin tai hoitajaan olisi mahdollista säilyttää, vaikka osoite vaihtuisikin.
Vieraassa uudessa ympäristössä tuttu ja turvallinen, jatkuva suhde ammattilaiseen korostuu. Tämän merkitys mielenterveystyössä on huomattava. Mielenterveystyössä suurin työkalu on luottamus. Tämän rakentamiseen voi mennä pitkäänkin ja sen menettäminen on varsin helppoa. Varsinkin jos kulttuurinen ymmärrys ei kohtaa tai kielellinen yhteistoiminta on haasteellista.
Mielenterveystyössä ammattilainen on tulkkina tunteille ja apuna niiden ymmärtämiselle. Tehtävänä on asiakkaan henkilökohtaisen kokemuksen tulkitseminen ja soveltaminen, siten että ihmiselle voidaan asettaa diagnoosi tai kohdentaa tarvittava apu. Usein jos tulkki tulkitsee käännöksen väärin, muuttuu sisällön merkitys. Sama pätee myös ammattilaisen kykyyn tulkita asiakasta. Siksi tarvitsemme kielen ja kulttuurin ymmärtäviä ammattilaisia.
Saamenkielisten, tai yleensäkin asiakkaan omalla kielellä tapahtuvien, kohtaamisten mahdollistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Saamen kielten ja kulttuurin ymmärrystä ja niiden arvostusta sosiaali- ja terveyspalveluissa täytyy vahvistaa. Palveluiden saatavuus saamen kielillä tulee turvata.
Tähän hyvä väylä olisi luoda oma sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava kuntien omistama sektori. Toisaalta kysyntää voisi olla myös yksityiselle palvelun tuottajalle, josta kunnat voivat ostaa palvelua. Meillä on saamenkielisiä ammattilaisia, nyt vain tarvittaisiin voima joka heidät yhdistää toimimaan.
Niila Rahko
Saamelaiskäräjien sote-lautakunnan jäsen, psykiatrinen sairaanhoitaja
Tämä kirjoitus on ilmestynyt osana Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa.
