Sámi eatnan duoddariid ehdotetaan saamelaisten kansallisjoiuksi
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta ehdottaa, että Áillohaš – Nils Aslak Valkeapään Sámi eatnan duoddariid joiusta tulee saamelaisten yhteinen kansallisjoiku.
– Joiulla on keskeinen asema saamelaiskulttuurissa ja se on meidän omaa perinnettämme. Saamelaisilla on oma laulu Saamen kansallislaulu. Siksi onkin luonnollista, että meillä on myös oma kansallisjoiku, mikä korostaa joiun merkitystä saamelaisille.
Áillohaš – Nils-Aslak Valkeapään Sámi eatnan duoddariid joiku on kautta aikojen saanut merkityksen saamelaisia yhdistävänä symbolina, ja sitä on usein joikattu saamelaisympäristöissä kuten päiväkodeissa, kouluissa, yleisissä tapahtumissa ja muutenkin yhteyksissä, joissa saamelaiset ovat kokoontuneet. Áillohaš – Nils Aslak Valkeapään taiteessa on kokonaisvaltainen saamelaisnäkemys ja hän on taiteilija, johon saamelaiset tuntevat sukulaisuuttaan. Sámi eatnan duoddariid -joiussa on paljon samankaltaisuuksia kunkin Saamenmaan joikuperinteen kanssa, ja sitä voi yhdistää sekä vuelie, vuolle, luohti, livđe ja leu´dd musiikkiin. Joiku edustaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta Saamenmaahan, samalla kun se kuvaa saamelaisten rakkautta omiin maihin. Saamenmaa on se pehmeä syli, jota me vaalimme ja kaipaamme.
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta ehdottaa kansallisjoiuksi ko. joiun, koska se tunnetaan ympäri saamelaisten asuinaluetta ja jota monet ovat joikanneet, ja jonka Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää on itse nauhoittanut vuonna 1978. Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta ehdottaa Áillohaš – Nils Aslak Valkeapään itsensä vuonna 1996 kirjoittamaa tekstiä joiun sanoiksi, ja joita hän on myöhemmin julkaissut kirjassaan Girddán, seivvodan vuonna 1999. Saamelaisten kansallisjoikua tulee voida pelkästään joikata ilman tekstiä, muutamin joiun sanoin tai kokonaan tekstillä.
Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruoktu
galbma geađge guorba guovlu
sámi mánáid ruoktu
Beaivi Áhči gollerisku
almmi allodagas
coahkká váibmu Eanan eatni
eallin eatnun šoavvá
Mánu silbbat šelggonasat
jietnja meara márra
guovssahasat násteboagán
lottit ráidarasas
Vuoi dáid Davvi duovdagiid
dán viiddis almmi ravdda
garra dálkkit juoiggadallet
máná vuohttunluđiid
vuoi dáid fávrrus eatnamiid
vuoi jávrriid čuovgi čalmmiid
liegga litna eatni salla
gievvudeaddji gietkka
Biegga buktá Biegga doalvu
duottar dat lea duottar
duoddar duohken duoddar askkis
sámi mánáid dorvu
Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruovttu
šearrát gearrá šealggáhallá
sámi mánáid ruoktu
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan ehdotus viedään käsiteltäväksi Saamelaisten 22. konferenssiin v. 2021.
Taustaa
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan ovat nimenneet Saamelaisneuvosto ja Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät. Lautakunnan jäseninä ovat Petra Biret Magga-Vars, Anders Kråik, Lars Anders Bær, Ol Johan Gaup, Thomas Åhren ja Anna Sakmarkina.
Saamelaiskonferenssi Tråantessa v. 2017 pyysi, että Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta aloittaa saamelaisten kansallisjoikuprosessin, ja esittää sopivan joiun saamelaisten kansallisjoiuksi ja tuo ehdotuksensa käsiteltäväksi Saamelaisten 22. konferenssiin. Lautakunta on tehnyt työtänsä kohta kaksi vuotta ja löytänyt ehdotuksensa. Työ jatkuu vielä ja joiku sovelletaan saamen kielille ja joikuperinteisiin ja muutoin valmistellaan päätöksentekoa varten.
Yhteyshenkilö
Anders Kråik, tel. +46 70 224 71 61
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan puheenjohtaja välillä 2017-2019
Petra Magga-Vars, tel+358 40 732 55 03
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan puheenjohtaja 19.09.2019 alkaen.
Kuva: Tarja Länsman