Sääʹm ǩiõlltuâjj -cistt

Sääʹmteeʹǧǧ Sääʹm ǩiõllsuåvtõs miõđi  Sääʹm ǩiõlltuâjj-ciist Lappi pueʹrrvââjjamvoudda.

Sääʹm ǩiõllsuåvtõs vuâđđtââll tuʹmmstõõǥǥâs tõin, što Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij aivv toiʹmmjummuž alttummšest vueʹljeeʹl välddam lokku sääʹmǩiõl organisaatiost da toiʹmmjummšest di rääjj sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzid vuâđđtõllumnalla ǩiiddõs vueʹssen jiijjâs toiʹmmjummuž da organisaatio.

Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij ooudâst peäggtum täävtõõzzi teâuddjâttmõššân vuâđđääm sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi oouʹdeemjååʹđteeʹj da kääzzkõsjååʹđteeʹj veeʹrj.

Sääʹm ǩiõlltuâjj -cistt lij sääʹm ǩiõtt-tuâjj (duodji), koon valmšteeʹj lij vaʹlljam Sámi Duodji rõ. Tän eeʹjj cisttân leäi ǩeäiss (giisá), koon lij raajjâm sääʹmǩiõtt-tuâjjčeäʹpp  (duojár) da Sääʹm škooultemkõõskõõzz uʹčteeʹl Arto Saijets.

Sääʹmteeʹǧǧ sääʹm ǩiõllsuåvtõs miõđi sääʹm ǩiõlltuâjj -ciist Pasila vuâđđškoouʹle da tõn kuõiʹtǩiõllsaž tâʹvvsääʹm-lääʹdd-klaʹsse. Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõllsuåvtõs tuʹmmstõʹǩǩe lij vuâđđan jm. tõt, što Pasila  vuâđđškooul tuåimmjemnääʹll oudd tuäiv da rääjj vueiʹttemvuõđid, što gåårdest vuäitt ââʹnned sääʹmǩiõl, jieʹlled säʹmmliʹžžen da mättjed kulttuur.

Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt sääʹmǩiõtt-tuâjj (duodji), koon valmšteei lij vaʹlljääm Sámi Duodji ry. Paʹlǩǩummuš lij muõrâst rajjum čueʹrvin heärvtum kääʹrr (tâʹvvsäämas gárri) da tõn valmšteei lij ǩiõtt-tuâjjlaž Ilmari Tapiola, Uccjooǥǥâst.

Sääʹm ǩiõllsuåvtõs čuäʹjti eeʹjj 2015 Ǩiõlltuâjj–ciist Mielenterveystalo.fi õhttsažtuâjjhaʹŋǩǩõʹsse sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl sââʹj oouʹdeem diõtt tuejjuum pueʹrr tuâjast Lääʹddjânnmest. Mielenterveystalo.fi õhttsažtuâjjhaʹŋǩǩõõzz neʹttkääzzkõs âânn seʹst tâʹvvsääʹmǩiõllsaž loʹssesmiõllvuõđ (depressio) jiõččhåidd-prograamm.

Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt sääʹmǩiõtt-tuâjj (duodji), koon valmšteei lij vaʹlljääm Sámi Duodji ry. Tän eeʹjj Ǩiõlltuejj-ciist lij raajjâm nuõrttsäʹmmlaž Aune Mettäpuro Čeʹvetjääuʹrest. Cistt lij ǩiõtt-tuâjj, ceägg räännkååʹđđem-muõrivuiʹm kođđum äʹrbbvuõđlaž sääʹmräänn.

Sääʹm ǩiõllsuåvtõs miõđi Sääʹm ǩiõlltuâjj-ciist Yle Sääʹmjânnma näkam vuâđain: Yle Sääʹmjânnam lij sääuʹres looǥǥi iiʹjji tuâjain samai puârast ooudääm sääʹmǩiõli sââʹj da taʹrjjääm kääzzkõõzzid sääʹmǩiõlid. Yle Sääʹmjânnam lij jiiʹjjes vuâđđtuâjas, teâđ juâkkmõõžž, paaldâst tuåimmjam sääʹmǩiõli jieʹllʼjen seillmõõžž da še sääʹmǩiõli jeälltummuž peäʹlest. Yle Sääʹmjânnam lij jiiʹjjes tuåimmjummšiʹnes kaggâm sääʹmǩiõli sââʹj nuʹtt säʹmmlai dommvuuʹdest ko obb Lääʹddjânnmest.

Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt sääʹmǩiõtt-tuâjj (duodji), koon valmšteei lij vaʹlljääm Sámi Duodji ry. Paʹlǩǩummšen leʹjje kuõʹhtt Outi Pieski kälkkeem taaul.

Saamen kieliteko-palkinto jaettiin toisen kerran ja Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto myönsi Kieliteko-palkinnon Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille. Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on ansiokkaasti toteuttanut toiminnassaan saamelaisten kielellisiä oikeuksia ja edistänyt saamen kielen asemaa ja sen säilymistä. Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja pitkäjänteisellä työllä voidaan saada aikaan merkittäviä tekoja saamen kielen säilymiseksi.

Saamen kieliteko –palkinto saamen käsityö (duodji), jonka valmistajan on valinnut Sámi Duodji ry. Palkinto oli juurista tehdyt astiat: juurikori (koltansaameksi vuä´ddču´ǩǩ), leipävati (koltansaameksi lei´bbtiskk) ja sokerikko (koltansaameksi säähharne´cc), ja niiden valmistaja on käsityöntekijä Matleena Fofonoff Nitsijärveltä, Inarista.

Saamen kieliteko-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran ja Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto myönsi Kieliteko-palkinnon Metsähallitukselle. Saamelaiskäräjien mielestä Metsähallitus on ansiokkaasti toteuttanut saamen kielilain velvoitteita ja edistänyt saamen kielen asemaa verkkoviestinnässään, asiakaspalvelussaan ja tiedotustoiminnassaan.

Saamen kieliteko –palkinto saamen käsityö (duodji), jonka valmistajan on valinnut Sámi Duodji ry. Palkintona oli koivunpahkasta tehty astia ja sen oli valmistanut käsityöntekijä ja lehtori Ilmari Laiti Inarista.