Saamelaiskäräjälain mukainen yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite
Viranomaisten ja muut julkisia hallintotehtäviä hoitavien tahojen on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa valmisteltaessa lainsäädäntöä, hallinnollisia päätöksiä ja muita toimenpiteitä, joilla voi olla erityinen merkitys saamelaisille. Tavoitteena on saavuttaa yksimielisyys Saamelaiskäräjien kanssa tai saada Saamelaiskäräjien suostumus ennen päätöksentekoa.
Saamelaiskäräjälain 9 §:n yhteistoiminta ja -neuvotteluvelvoite on uudistettu viranomaisten ja Saamelaiskäräjien yhteistyötä aiempaa enemmän painottavaksi sekä kansainvälisessä alkuperäiskansaoikeudessa kehittyneen vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen (FPIC) periaatteen mukaiseksi. Velvoite korostaa saamelaisten ja viranomaisten välistä aitoa keskusteluyhteyttä ja luo yhteistyölle aiempaa vahvempia rakenteita. Velvoite painottaa saamelaisten ja viranomaisten kumppanuutta saamelaisiin vaikuttavien asioiden valmistelussa.
Mistä asioista tulee neuvotella?
Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite koskee saamelaisten kotiseutualueella toteutettavia tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvia sekä muita erityisesti saamelaisten kieleen tai kulttuuriin taikka heidän asemaansa tai oikeuksiinsa alkuperäiskansana vaikuttavia toimenpiteitä, jotka koskevat:
- Alueidenkäyttöä;
- Valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, suojelutoimien toteuttamista, vuokrausta ja luovutusta;
- Kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän etsintää ja hyödyntämistä sekä valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvaa kullanhuuhdontaa;
- Saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta;
- Luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta käsitteleviä toimia;
- Saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen kehittämistä;
- Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista ja kehittämistä;
- Saamelaiskäräjien resurssien ja muiden toimintaedellytysten turvaamista ja kehittämistä; taikka
- Muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa tai oikeuksiinsa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa.
Jos viranomaiselle on epäselvää, tuleeko asiasta neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa, asiaa kannattaa tiedustella Saamelaiskäräjiltä.
Saamelaisten oikeuksien huomioon ottaminen viranomaisten ja muiden julkisia hallintotehtäviä hoitavien toiminnassa
Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta toteuttaessaan viranomaiset osaltaan myötävaikuttavat saamelaisten oikeuksien toteutumiseen ja kielteisten vaikutusten vähentämiseen. Saamelaisten oikeuksien turvaamisvelvoitteen noudattaminen edellyttää, että viranomainen on tietoinen saamelaisten oikeuksista ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Riittävät tiedot ovat edellytys myös sille, että käytettävissä olevista vaihtoehdoista voidaan valita sellainen, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa saamelaisten oikeuksien toteutumiselle.
Viranomaisten ja muiden julkisia hallintotehtäviä hoitavien tulee 9 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan käytettävissä olevin keinoin:
- Edistää saamen kielten ylläpitämistä ja kehittämistä sekä saamelaisten oikeutta ja edellytyksiä ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan mukaan lukien perinteisiä elinkeinojaan; ja
- Vähentää toimenpiteistään aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia saamen kielille sekä saamelaisten oikeudelle ja edellytyksille ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan mukaan lukien perinteisiä elinkeinojaan.
Menettely yhteistoiminnassa ja neuvotteluissa
Viranomaiset ja muut julkisia hallintotehtäviä hoitavat ilmoittavat Saamelaiskäräjille mahdollisimman pian aloittaessaan työskentelyn 9 §:ssä tarkoitetuissa asioissa. Jos kyse on jatkuvaluonteisesta toiminnasta, ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen neuvotteluiden järjestämistä. Viranomaiset ja muut julkisia hallintotehtäviä hoitavat ilmoittavat saamelaiskäräjille, mihin määräpäivään mennessä saamelaiskäräjien tulee ilmoittaa halukkuudesta neuvotella asiasta. Määräajan tulee olla kohtuullinen ja siinä voidaan huomioida asian kiireellisyys.
Jos Saamelaiskäräjät eivät käytä tarjottua mahdollisuutta neuvotella, viranomainen tai muu hallintotehtävää hoitava taho voi jatkaa asian käsittelyä eteenpäin.
Saamelaiskäräjillä on oikeus saada kirjallinen selvitys asiasta mukaan lukien 9 a §:ssä tarkoitetuista seikoista ja niihin liittyvistä suunnitelmista ennen neuvotteluja. Saamelaiskäräjille tulee varata kohtuullinen aika valmistautua neuvotteluihin. Kohtuullinen aika riippuu asian laajuudesta – jos asia on niin laaja, että se vaatii Saamelaiskäräjillä täyskokouksen käsittelyn, täyskokouskäsittelyn vaatima aika on kolme kuukautta. Jos asian käsittelyyn riittää Saamelaiskäräjien hallituksen käsittely, sille tulee varata vähintään kolme viikkoa aikaa.
Yhteistoiminta tulee käynnistää ja neuvottelut käydä vilpittömin mielin ja oikea-aikaisesti niin, että asian lopputulokseen on mahdollisuus vaikuttaa ennen asian ratkaisemista. Käydyistä neuvotteluista on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjaan kirjataan osapuolten näkemykset asiasta sekä neuvottelujen lopputulos.
