Kielellisten oikeuksien toteutumista valvotaan
Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttamista valvotaan usean eri viranomaisen toimesta. Lähtökohta on, että jokainen viranomainen valvoo saamen kielilain noudattamista omassa toiminnassaan. Viranomaisten oman valvonnan lisäksi kielellisten oikeuksien toteutumista valvovat
Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat Suomen ylimpiä laillisuusvalvojia. He valvovat viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta ja näin ollen myös saamen kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön noudattamista viranomaisten toiminnassa. He ottavat asioita käsittelyyn useimmiten kanteluiden kautta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa neuvoja ja ohjeita sekä auttaa syrjintäepäilyn selvittämisessä. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on oikeus saada viranomaiselta selvitys tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa syrjintää kokeneelle oikeusapua. Valtuutettu voi tarvittaessa viedä syrjintätapauksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaistavaksi, joka voi määrätä myös uhkasakkoja. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on määrännyt uhkasakkoja myös saamelaisten kielellisiin oikeuksiin liittyvissä syrjintätapauksissa.
Oikeusministeriön tehtävänä on edistää kielellisten oikeuksien toteutumista. Ministeriö voi neuvoa kielilain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Ministeriöllä ei kuitenkaan ole oikeutta yksittäistapauksissa ratkaista lakiin liittyviä tulkintakysymyksiä.
Saamelaiskäräjät seuraa saamen kielilain soveltamista ja voi antaa suosituksia kielilainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä sekä tehdä aloitteita havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi. Saamelaiskäräjillä tätä työtä tekee kieliturvasihteeri. Saamelaiskäräjät ja sen kieliturvasihteeri neuvoo ja opastaa viranomaisia saamen kielilain soveltamisessa. Saamelaiset voivat ottaa yhteyttä kieliturvasihteeriin kielellisiin oikeuksiin liittyvissä asioissa ja saada neuvoja esimeriksi kantelun viemisessä eteenpäin oikealle viranomaiselle.
Kieliturvasihteerinä olen viranomaisten tukena kielellisten oikeuksien toteuttamisessa. Työhöni kuuluu neuvoa viranomaisia, jotta nämä voisivat omassa toiminnassaan huomioida saamelaisten kielelliset oikeudet paremmin. Jokainen tapaus on erilainen ja toivon, että viranomaiset ottaisivat minuun yhteyttä matalalla kynnyksellä, jotta voimme yhdessä löytää viranomaisen toimintaan sopivan ratkaisun.
Anne-Kirste Aikio, kieliturvasihteeri, Saamelaiskäräjät
Saamen kielen toimisto antaa yhdessä Saamelaiskäräjien asettaman saamen kielineuvoston kanssa vaalikausittain Saamelaiskäräjille kertomuksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kieliolojen kehityksestä. Lue viimeisin kertomus tästä.
Kielellisen palvelun puutteista voi asiasta riippuen olla yhteydessä myös:
- kunnalliseen sosiaaliasiamieheen
- terveydenhuoltoyksikön potilasasiamieheen
- aluehallintovirastoihin, jotka ohjaavat ja valvovat muun muassa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, varhaiskasvatusta ja opetusta
- ylempään viranomaiseen, esimerkiksi asianomaiseen ministeriöön.
En ole varma, onko vastuullani oleva saamenkielinen palvelu järjestetty lain mukaisella tavalla. Keneltä voin kysyä neuvoa ja varmistaa, että kaikki on niin kuin pitääkin?
Voit olla yhteydessä saamelaiskäräjien kieliturvasihteeriin. Kieliturvasihteeri neuvoo ja opastaa mielellään.
Asiakkaani ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun ja sanoo, että hänen kielelliset oikeutensa eivät ole toteutuneet. Hän aikoo kannella oikeusasiamiehelle. Mitä teen?
Asiakkaalla on oikeus tehdä kantelu. Aloita asian selvittely työpaikan sisällä omien esimiestesi kanssa, että miksi näin on käynyt ja ole yhteydessä Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeriin. Kanteluprosessit ovat hitaita, ja kieliturvasihteeri voi neuvoa, miten voitte parantaa kielellisten oikeuksien toteutumista jo nyt.
Saamelaiskäräjät seuraa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista jatkuvasti. Kertomus saamen kielilain toteutumisesta julkaistaan vaalikausittain eli neljän vuoden välein. Uusin kertomus on vaalikaudelta 2016-2019. Lue lisää.
-
Keskeisiä huomioita saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta vuosina 2016-2019
- Kielellisten oikeuksien toteutumisessa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä. Saamenkieliset palvelut eivät ole helposti saavutettavissa, ja saamen kielilakia toteutetaan usein minimitasolla.
- Erityisesti inarin- ja koltansaamenkielisiä palveluita on vain vähän
- Palvelut ovat yhä enemmän siirtyneet verkkoon tai valtakunnallisiin puhelinpalveluihin eikä näissä muutoksissa ole otettu huomioon saamelaisten kielellisiä oikeuksia
- Saamenkielisiä palveluita toteutetaan usein tulkkauksen avulla, vaikka saamen kielilain mukaan asia olisi annettava ensisijaisesti saamenkielisen työntekijän hoidettavaksi
- Tietoisuus siitä, että saamen kielilaki koskee sekä pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieltä, on lisääntynyt
- Utsjoen ja Enontekiön kunnat ovat nostaneet saamen kielen taidosta maksettavan kielilisän määrää
-
Tutustu saamelaisten kielellisiä oikeuksia koskeviin oikeudellisiin ratkaisuihin
- Saamenkielisten kielelliset oikeudet eivät toteudu haettaessa kiireellistä toimeentulotukea. Oikeusasiamies 2019. Lue lisää.
- Kelan parannettava saamenkielisiä palveluitaan. Apulaisoikeuskansleri 2019. Lue lisää.
- Väestörekisterikeskus laiminlöi saamelaisten oikeudet. Apulaisoikeusasiamies 2018. Lue lisää.
- Saamenkielisille televisiouutisille parempi lähetysaika. Apulaisoikeusasiamies 2012. Lue lisää.
- Väestörekisterin mukainen äidinkieli ei yksin ratkaise oikeutta saamenkieliseen päivähoitoon. Apulaisoikeusasiamies 2012. Lue lisää.
- Saamenkielisen päivähoidon järjestäminen Sodankylässä. Syrjintälautakunta 2012. Lue lisää.
- Saamenkielisen päivähoidon järjestäminen Oulussa. Apulaisoikeusasiamies 2010. Lue lisää.
- Saamenkielisen varhaiskasvatuksen järjestäminen Rovaniemellä. Syrjintälautakunta 2008. Lue lisää.
- Syrjintälautakunta 2010. Lue lisää.
- Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa. Syrjintälautakunta 2008. Lue lisää.
- Hallinto-oikeuden päätös 2008. Lue lisää.
- Syrjintälautakunta 2010. Lue lisää.