Siula – opas saamenkielisten verkkopalveluiden kehittäjille

Saamenkielisten palveluiden kehittämisen ytimessä ovat samat tutut periaatteet kuten palveluiden kehityksessä yleensä eli asiakkaiden tarpeiden tunteminen, käyttäjälähtöisyys, saavutettavuus ja esteettömyys.

Saamenkielisten palveluiden kehittäminen on yhteistyötä, jossa jokaiselle on tehtäviä. Kun kehitämme saamenkielisten palveluita, on tärkeää, että julkisen sektorin toimijat toimivat yhdessä. Asiakaskokemusten ja asiakkaiden osallistamisessa on tärkeää ymmärtää, millä tavoin ja keitä lähestymme sekä miten voimme yhdistää eri toimijoiden näkökulmia.

Rohkaisemme kaikkia ryhtymään saamenkielisten palveluiden kehittämistyöhön. Jokainen meistä, palveluiden tuottaja ja palveluiden tarjoaja voi antaa parempaakin kielellistä palvelua kuin laissa edellytetään. Olemme koonneet nämä ohjeet sinulle, jotta saamenkielisten palveluiden kehittämiseen olisi helppo ryhtyä. Tehtävä ei ole vaikea ja tukea työhön on saatavana. Näiltä sivulta löydät hyvää tietoa esimerkiksi siitä, mitä kulttuurinmukaisuuden huomioiminen on.

Työsi tukena on esimerkiksi julkisen sektorin asiantuntijoiden Mii Ovttas -verkosto eli Me yhdessä –verkosto (Mii ovttas -verkosto | Samediggi) on tukena. Tervetuloa mukaan!

Mitä itse olisi halunnut tietää?  Miten teidän organisaatiossa huomioidaan saamenkieliset asiakkaat?

Mistä on kyse?  Miksi tämä on tärkeää myös lain silmin?

• Saamelaisten kielellisten oikeuksien taustalla on Suomen perustuslaki. Kielelliset oikeudet ovat siis perusoikeuksia. PL 17§ mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
• Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä toimiminen edellyttää viranomaisilta aktiivista toimintaa.

Mitä/ketä koskettaa?

• Saamen kielilailla (1086/2003) turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa saamen kieltään: inarinsaamea, koltansaamea tai pohjoissaamea.
• Saamen kielilain 8§:n mukaan viranomaisten, tietyin rajauksin, on yleisölle suunnatussa tiedottamisessa käytettävä myös saamen kieltä. Saamen kielilaki edellyttää, että erityisesti saamelaisten kotiseutualueen kuntien on tärkeää tiedottaa saameksi. Inarin kunnassa, jossa puhutaan kolmea saamen kieltä, tiedottaminen on hoidettava pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Myös laajemmalla alueella toimivien viranomaisten on huomioitava kolme saamen kieltä.
• Saameksi viestintä on tärkeää, jotta saamenkieliset ovat yhdenvertaisessa asemassa suomen- ja ruotsinkielisten kanssa.

Miten asia on teidän organisaatiossa huomioitu?

• Mikäli et tiedä tai löydä vastausta tähän kysymykseen organisaatiosa sisällä, niin ohessa vinkkejä miten edetä. Ota asiat rohkeasti puheeksi, jos tunnet että asiaa pitäisi sinun organisaatiossasi edistää.

• Miten toimia, kun viranomainen ottaa yhteyttä saamelaiseen? – Samediggi

Miten osaamista ylläpidetään

• Miten on varmistettu, että nykyinen osaamisen/toiminnan taso säilyy (mistä tukea?)

Miten osaamista kehitetään

• Järjestetäänkö koulutusta
• Miten tuetaan kielen osaajia
• Onko nimetty yhteyshenkilö tai jaettu kehitysvastuuta
•  (Mistä tukea?)

Mistä tietoa/kuka neuvoo

• Saamelaisten kielelliset oikeudet – Samediggi
• Käännöspalvelut – Samediggi
• Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu – Samediggi

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten oikeudet Suomessa turvataan kansainvälisten sopimusten sekä Suomen perustuslain ja muun lainsäädännön velvoitteiden kautta. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki. Saamelaiset ovat myös vähemmistöryhmä Suomessa.

Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkielisten palveluiden tarjoamiselle uudenlaisia vaatimuksia. Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia on yhteensä 75 000–100 000. Eniten saamelaisia on Norjassa.

Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus, keräily, käsityö, metsästys ja poronhoito sekä niiden modernit harjoittamisen muodot. Saamelaisille niiden yhteisöllinen ja kulttuurinen merkitys on edelleen huomattava. Osa saamelaisista saa toimeentulonsa yhä perinteisistä elinkeinoista.

Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla mutta on itsenäinen valtion viranomaisista. Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta. Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso.

Kolttaväestön oikeuksista säädetään kolttalaissa, jonka mukaan kolttien asioita hoitavat myös kyläkokous ja kolttaneuvostot. Kolttaneuvostojen tehtävänä on valmistella kolttia koskevat asiat kyläkokoukseen, huolehtia päätösten täytäntöönpanosta sekä antaa lausuntoja.

Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan. Tämän lisäksi saamelaiskäräjät vastaa monesta saamelaiseen kulttuuriin ja kieleen kehittämiseen liittyvästä kysymyksestä, kuten elinkeinon, oikeus, ympäristö, kansainvälinen työ, koulutus- ja oppimateriaaliasiat, nuoriso, kulttuuri, saamen kielet ja sosiaali- ja terveysala. Tämän lisäksi saamelaiskäräjien yhteydessä toimivat elokuvakeskus, musiikkikeskus ja lastenkulttuurikeskus. Inarissa sijaitsevan saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen (Etusivu » Sajos) toiminnasta vastaa palveluyksikkö.

Miten rakennat kulttuurinmukaisen sivun/palvelukokonaisuuden saamelaisille?

Ensiksi on hyvä miettiä palvelun kokonaisuutta jne. Mikäli organisaatiossasi ei ole vielä mitään tietoja käännetty saamen kielelle, voit lähteä liikkeelle palveluista, joita tarjoatte. Voit esittää itsellesi seuraavia kysymyksiä:

1. Mitä palveluja erityisesti saamelaiset käyttävät?
2. Mistä voisin löytää tietoja siitä, mitä palveluja saamelaiset käyttävät?
3. Miten voisimme tarjota saamelaisten käyttämiä palveluja saamenkielellä?

Miten voisimme kysymys on erityisen hyvä, koska se tarkoittaa ettei sinun tarvitse olla valmis vielä vaan voit alkaa pohtimaan voisimme-kysymystä. Tämä auttaa sinut alkuun.

Ohessa hyviä esimerkkejä muilta viranomaisilta.

• Rajavartiolaitos on käännättänyt mm. saamelaisten kotiseutualuetta koskevia varoituksia saameksi ja rajavyöhykelupahakemuksen saameksi. Heidän nettisivuiltaan löytyy keskitetysti tietoa mitä saamelaisväestö ensisijaisesti oletetaan tarvitsevan.

• Kela (Kansaneläkelaitos) tarjoaa verkkosivuillaan tietoa asioinnista ja etuuksista identtisesti kolmella saamen kielellä. Asioinnin tueksi tarjotaan myös esitteitä ja lomakkeita.

Jos tuntuu vaikealta tunnistaa, mikä tieto on saamelaisväestölle relevanttia, niin voi konsultoida saamelaisyhteisön jäseniä vaikka asiakasraatien kautta, tai kysyä neuvoa esimerkiksi saamelaiskäräjiltä, kolttien kyläkokoukselta, saamelaisjärjestöiltä tai paliskunnilta.

Jos olet ihan alussa ja mitään palveluja ei ole vielä  saameksi, niin tule mukaan MII OVTTAS-verkostoon (Mii ovttas -verkosto – Samediggi), jossa on muita viranomaisia, jotka miettivät ihan samoja juttuja kuin sinäkin.

Perehdyttäminen on tärkeä keino varmistaa, että uudessa työssä aloittava saa tarvittavat eväät työssä onnistumiseen ja työ lähtee heti alkumetreiltä oikeaan suuntaan. Perehdytyksen tarkoitus on, että uusi työntekijä saa riittävän opastuksen paitsi omiin tehtäviinsä, myös työpaikan toimintakulttuuriin, työvälineisiin sekä työturvallisuuteen liittyen. Hyvin todennäköisesti myös sinun työyhteisösi työskentelee jollakin rajapinnalla saamelaisten tai saamelaisia koskettavien asioiden kanssa. Tästä syystä saamelaistietoisuuteen liittyvät asiat tulee huomioida ja sisällyttää työntekijöiden perehdytykseen.

Avainhenkilö(t)

Työyhteisössäsi voi olla jo avainhenkilö tai henkilöitä, joka vastaa(vat) siitä, että saamelaisasiat näkyvät organisaatiossa eri tavoin. Nämä henkilöt tai tiimi toimivat työyhteisön näkökulmasta joko asiantuntijoina tai linkkihenkilöinä saamelaisasioihin. Lisäksi avainhenkilöiden työtehtäviin voi kuulua se, että he huolehtivat kontekstiin liittyvästä  saavutettavuudesta sekä seuraavat aiheeseen liittyviä asioita ja tarvittaessa tiedottavat niistä työyhteisössä, sen osalta kuin on tarpeellista. Lisäksi avainhenkilöiltä voi matalalla kynnyksellä kysyä asioita, jotka eri asiayhteyksissä liittyvät saamelaisiin. Avainhenkilöiden ei tarvitse itse toimia asinatuntijoina, vaan tärkeintä on että pystyvät ohjaamaan kysyjää oikeaan paikkaan tai oikean tiedon lähteille.

Mikäli tällaista avainhenkilöä ei vielä ole, niin voisit nostaa asian puheeksi ja jutella muun porukan kanssa, että voisiko tällainen rooli olla teille tärkeä ja mitä hyötyä siitä voisi olla.

Avainhenkilöt mukaan perehdyttämiseen

Perehdyttämisen päävastuu on yleensä palkkaavalla yksiköllä ja sen esihenkilöllä.Saamelaisasioiden sisällyttäminen perehdytysmateriaaliin, tiedon ajantasaisena pitäminen sekä itse perehdyttäminen on hyvä määrittää työyhteisössä tiety(i)lle avainhenkilö(i)lle. Nämä henkilöt tai tiimi toimivat työyhteisön näkökulmasta joko asiantunitijoina tai linkkihenkilöinä saamelaisasioihin. Lisäksi avainhenkilöiden työtehtäviin voisi kuulua se, että he huolehtivat kontekstiin liittyvästä  saavutettavuudesta sekä seuraavat aiheeseen liittyviä asioita ja tarvittaessa tiedottavat niistä työyhteisössä, sen osalta kuin on tarpeellista. Lisäksi avainhenkilöiltä voisi matalalla kynnyksellä kysyä asioita, jotka eri asiayhteyksissä liittyvät saamelaisiin. Avainhenkilöiden ei tarvitse itse toimia asinatuntijoina, vaan tärkeintä on että pystyvät ohjaamaan kysyjää oikeaan paikkaan tai oikean tiedon lähteille.

Lä­hin esihenkilö vas­taa pe­reh­dyt­tä­mi­sen ja opas­tuk­sen suun­nit­te­lus­ta, to­teut­ta­mi­ses­ta ja val­von­nas­ta. Hän voi de­le­goi­da eri­lai­sia pe­reh­dyt­tä­mi­seen ja opas­tuk­seen liit­ty­viä teh­tä­viä kou­lu­te­tul­le työn tai asian ­osaajalle, mut­ta vas­tuu säi­lyy aina ­joh­dol­la ja esi­henkilöillä. Saamelaisasioiden sisällyttäminen perehdytysmateriaaliin, tiedon ajantasaisena pitäminen sekä itse perehdyttäminen on hyvä määrittää työyhteisössä tiety(i)lle avainhenkilö(i)lle. Nämä henkilöt tai tiimi toimivat työyhteisön näkökulmasta joko asiantunitijoina tai linkkihenkilöinä saamelaisasioihin. Lisäksi avainhenkilöiden työtehtäviin voisi kuulua se, että he huolehtivat kontekstiin liittyvästä  saavutettavuudesta sekä seuraavat aiheeseen liittyviä asioita ja tarvittaessa tiedottavat niistä työyhteisössä, sen osalta kuin on tarpeellista. Lisäksi avainhenkilöiltä voisi matalalla kynnyksellä kysyä asioita, jotka eri asiayhteyksissä liittyvät saamelaisiin. Avainhenkilöiden ei tarvitse itse toimia asinatuntijoina, vaan tärkeintä on että pystyvät ohjaamaan kysyjää oikeaan paikkaan tai oikean tiedon lähteille.

Tärkeää on tiedostaa, että perehdyttäminen sekä perehtyminen on jatkuvaa ja näitä voidaan toteuttaa esimerkiksi työyhteisön henkilöstökoulutusten kautta. Työyhteisössä voidaan tehdä erilaisia tarvekartoituksia asiaan liittyen ja siten yhteisöllisesti esiin nousseisiin asioihin vastata sisäisillä koulutuksilla. Esimerkiksi saamen kieliin- ja kulttuuriin liittyviä koulutuksia voidaan toteuttaa yleisperehdytyksen jatkoksi.

Tässä muutamia linkkejä, joita työyhteisösi voi hyödyntää perehdytysmateriaalin rakentamisessa:

eOppivan KELAn laatima perehdytysmateriaali: Saamelaiset viranomaisen asiakkaana
Saamelaiset viranomaisen asiakkaina – eOppiva

eOppivan ja oikeusministeriön laatima koulutus: Kielelliset oikeudet
Kielelliset oikeudet – eOppiva

Lapin hyvinvointialue
https://ekollega.fi/perehdytys-saamen-kieliin-ja-saamelaiskulttuuriin

Työhyvinvointia saamelaisalueella -hanke (SAKK)

Perehdytysmateriaali-video (linkki tulossa)

Saamen kielten käännöksiä voi tilata käännöstoimistoilta, Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistosta tai freelancer-kääntäjiltä. Jos viranomaisella on saamenkielisiä työntekijöitä, myös heidän kanssaan voi sopia käännöksistä.

Ohjeita käännösten tilaamiseen saa Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistolta, Käännöspalvelut – Samediggi:

• Rekisteröidy tai kirjaudu Lingsom-palveluun
• Huomioi käännöstä tilatessa seuraavat asiat
  • Ilmoita selkeästi mille saamen kielelle pyydät käännöstä
  • Ilmoita aina toivottu toimituspäivä
  • Ilmoita lähtötekstin merkkimäärä, ilman välimerkkejä
  • Ilmoita laskutusosoite ja mahdollinen viite
  • Lähetä käännettävä teksti Word-tiedostona
• Tarkista, että Lingsom-palvelun sähköpostit eivät ole menneet roskapostiin

Jos saamen kielen toimisto ei voi ottaa käännöstä vastaan, voit etsiä kääntäjää Saamelaiskäräjien kääntäjä- ja tulkkihakupalvelusta, Kääntäjät ja tulkit – Samediggi.

Tilauksen vastaanottanut kääntäjä lähettää tilaajalle kuittauksen ja ilmoittaa onko toimitusaikataulu mahdollinen.

Teksti käännetään lähtötekstin päälle ja siksi on välttämätöntä, että lähtöteksti on word-tiedostona ja valmiiksi muotoiltu. Kääntäjät eivät tee tekstinkäsittelyä tilaajan puolesta.

Hinnat

Saamen kielen toimiston antamasta käännöksestä peritään palkkiota kieliparista suomi – saame (pohjoissaame, inarinsaame tai koltansaame) taikka päinvastoin 85 euroa/sivu ja sivulla 1 560 merkkiä välilyönteineen.

Jos käännettävä teksti on tavanomaista vaikeampi, käännöspalkkiota voidaan periä enintään 50 %:lla korotettuna samoin kuin kiireellisen työn käännöspalkkiota voidaan korottaa enintään 50%:lla. Jos käännös sisältää päivittämistä olemassa olevaan käännökseen voidaan vastaavasti hinnasta vähentää 50 % tai käyttää vähimmäisveloitusta.

Käännöksien vähimmäisveloitus on 25 euroa.

Lue lisää: Käännöspalvelut – Samediggi 

Saamelaiskäräjät toimittaa työstä laskun ohjeiden mukaan. Saamelaiskäräjien hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa.

Saamen kielen toimiston kääntäjät voivat olla työllistettyjä, eivätkä silloin voi ottaa käännöstilauksia vastaan. Voit halutessasi selvittää, voisiko joku freelancer-kääntäjä ottaa tilauksen vastaan. On hyvä muistaa, että freelancer-kääntäjät tekevät käännöksiä sivutyönä, eivätkä aina vastaa virka-aikana kyselyyn. Palkkion maksusta tai laskutuksesta on myös syytä aina sopia etukäteen, koska monilla kääntäjillä ei ole omaa toiminimeä tai yritystä.

Tässä ohjeet käännösten tilaamiseen freelancer-kääntäjiltä:

Voit hakea freelancer-kääntäjiä saamelaiskäräjien kääntäjien ja tulkkien hakupalvelusta, Kääntäjät ja tulkit – Samediggi. Tee tarjouspyyntö käännöspalvelusta.

Käännöstä tilattaessa on hyvä tuoda esiin ainakin nämä asiat:

• Käännöksen lähtökieli ja kohdekieli
• Tekstin aihealue ja sisältö
• Tekstin pituus, kääntäjät voivat laskuttaa merkkimäärän, sivumäärän tai rivihinnan mukaan
• Milloin materiaalit voidaan toimittaa kääntäjälle
• Käännöksen aikataulu
• Missä muodossa teksti on saatavilla
• Muista ilmoittaa selkeästi mille saamen kielelle pyydät käännöstä
• Sovi käännöksen hinnasta ja laskutuksesta etukäteen
• Sovi kuuluuko oikoluku hintaan. Jos kyse on painettavasta tekstistä, voi kääntäjän kanssa sopia, että hän tarkistaa vielä taittovalmiin tuotteen kieliasun.

Käännöksestä voi tehdä myös ennakkotiedustelun, jos käännettävä teksti ei ole valmis, mutta tiedät suunnilleen valmistumisajankohdan.

Saamelaiskäräjien hinnastoa voi pitää suuntaa antavana, mutta freelancer-kääntäjät veloittavat oman hinnastonsa mukaan. Freelancer-kääntäjien käännöshintoja kannattaa tiedustella suoraan freelancer-kääntäjiltä.

Huomaa, että saamenkielisessä käännöksessä voi olla linkkejä, jotka täytyy tarkistaa käännökseen siten, että ne ohjaavat mahdollisesti saatavilla oleviin saamenkielisiin aineistoihin suomenkielisten sijaan.

Muuta huomioitavaa saamenkielisen aineiston tuottamisessa

Mutta eikö se ole kallista? Sähköisten palveluiden eri kieliversioista ja käännöksien tilaamisesta tulee kuluja. Budjetissa on hyvä huomioida käännöskustannukset sekä koodaus ja muut tekniseen toteuttamiseen liittyvät kustannukset. Helpointa on, jos voi ennakoida kulujen määrä tulevan vuoden talousarviota laatiessa ja että käännöksiin on varattu tietty summa rahaa.

Saamen kielten kääntäjiä on vähän, ja heillä on paljon töitä. Siksi on hyvä toimittaa heille käännettävät tekstit hyvissä ajoin. Jos organisaatiossanne on tarvetta useille käännöksille, ne kannattaa toimittaa kääntäjille isompana kokonaisuutena. Varsinkin freelancer-kääntäjän näkökulmasta isompien kokonaisuuksien laskuttaminen on helpompaa. Ennakointi helpottaa kaikkien työtä.

Joskus käännöksiä voi tarvita nopeasti. Silloin on hyvä olla mietittynä valmiiksi, mistä käännökset tilataan, millainen budjetti niitä varten on varattu ja missä kanavissa niitä halutaan julkaista. Näin voidaan ottaa huomioon esimerkiksi joidenkin sosiaalisen median kanavien rajoitukset merkkimäärään.

Kun tuottaa tekstejä saamen kielille, on hyvä pohtia, miten hyvin teksti palvelee saamelaisia kohderyhmänä.

Käännettäväksi menevän tekstin tulisi olla myös mahdollisimman selkeällä kielellä kirjoitettu, jotta käännös onnistuu mahdollisimman hyvin. Voi olla hyvä valmistautua siihen, ettei kaikkea erityissanastoa ole saamen kielellä ja sitä usein normitetaan käännöstyön yhteydessä.

Käännöksien laadusta voi tulla myös palautetta. Siihen voi olla syynä saamen kielten kirjoitetun kielen lyhyt historia ja se, ettei kirjoitettu kieli ole vielä vakiintunut. Ihmiset eivät myös välttämättä ole tottuneet lukemaan kirjoitettua saamen kieltä ja sanasto voi tuntua vaikealta. Palautteeseen on kuitenkin syytä suhtautua vakavuudella ja mahdolliset virheet korjata.

Kun tuotetaan paljon materiaaleja saamen kielillä, on tärkeää, että myös tekstejä julkaisevassa organisaatiossa olisi läsnä näitä kieliä osaavia henkilöitä, jotka voivat varmistaa tekstien olevan varmasti oikein. On myös hyvä kartoittaa esimerkiksi teksteissä käytettyjen termien yhdenmukaisuutta. Varsinkin jos tekstejä kääntävät eri henkilöt, tulee teksteihin helposti erilaista vaihtelua. Joissain tapauksissa tämä sopii hyvin, mutta erityisesti tiettyjen termien on usein tärkeä olla samoja. Tässä auttaa myös yhteisten sanastojen ja ontologioiden käyttö termejä valitessa. Tekstejä tarkistaessa on hyvä varmistaa myös oikeiden merkkien käyttö.

Kaikkien laajimmin saamelaiskielten sanastoja kokoaa yhteen Sátni.org-sivusto. Täältä löytyvät Sámi Giellagáldun hyväksymät termit sekä Pekka Sammallahden erittäin laajassa sanakirjassa olevat sanat. Tämän lisäksi sivustoon yhdistyy muitakin sanastoja. Hakutulosten kohdalla esitetään kaksi painiketta, joista toinen näyttää sanan kaikki taivutusmuodot ja toinen ohjaa korpushakuun, josta termin käyttöä eri yhteyksissä voi tarkastella. Jos termin jälkeen lukee recommended, tarkoittaa tämä sitä, että Sámi Giellagáldu on suositellut juuri tätä käännöstä.  Sámi Giellagáldun TermWiki-sivuston suositellut termit viedään päivittäin Sátni.org-sivustolle, mutta TermWikistä hakemalla on mahdollista löytää muitakin sanastokokonaisuuksia. Näihin kuuluu muun muassa Kelan terminologinen sanasto.

Huomaa, että eri kääntäjät saattavat kääntää termejä ja organisaationimiä eri tavoin. Varmista ennen isoja käännösprojekteja, että organisaatiosi nimi on normitettu ja että sen käännösasusta on sovittu. Esimerkiksi Kela on nimi, jotka käytetään Kansaneläkelaitoksesta palveluista viestittäessä. Kela-nimeä ei käännetä tiedotteissa mutta Kansaneläkelaitos-nimi käännetään.

Saamelaiskäräjien omat ohjeet kannattaa tarkistaa ensin. Tämä osio täydentää näitä ohjeita digitaalisten palvelujen tuottajien näkökulmasta.

Kielikoodit

Yleisesti

Osa kuvauksesta voi olla erityisen hyödyllinen palvelujen teknisen toteuttamisen kannalta, mutta tavoitteena on ollut avata kielikoodien käyttöä myös yleisemmin. Kielten määrittämiseen on olemassa erilaisia kielikoodeja, jotka tulevat kansainvälisistä standardeista ja määrityksistä. Usein kielikoodeja ei ole tarkoitettu ihmisten luettavaksi, vaan ne ovat osa teknistä määritystä, jonka avulla esimerkiksi käyttöliittymässä tietynkielinen termi tai teksti valikoituu automaattisesti näytettäväksi. Käytetty koodi on hyvä valita yhdenmukaisesti ja kukin käyttötilanne huomioiden. Jos palvelu ei osaa käsitellä erityisesti pohjoissaamen kolmikirjaimista koodia oikein, on taustalla usein se, että järjestelmä odottaa kaksikirjaimista koodia. Suomessa puhuttujen saamen kielten kielikoodeista monissa tilanteissa oikein toimiva yhdistelmä on:

Pohjoissaame se
Inarinsaame smn
Koltansaame sms

Pohjoissaamelle on myös olemassa kolmekirjaiminen koodi sme, mutta monet tietojärjestelmät edellyttävät kaksikirjaimista koodia sellaisilta kieliltä, joille tällainen on määritetty. Sekä koodit se että sme ovat oikein ja viittaavat pohjoissaameen. Koodi smi viittaa kaikkiin saamen kieliin: yleensä tarkempien koodien käyttö on suositeltavaa.

On hyvin tärkeä testata, kuinka eri kielikoodit toimivat ja käyttäytyvät omissa tietojärjestelmissä ja valita tämän perusteella paras vaihtoehto. On tärkeää pidättäytyä standardeihin sisältyvissä koodeissa, jotta esimerkiksi ruudunlukijat ja muut ohjelmat voivat tunnistaa kielen oikein.

Kielikoodit on tarkoitettu erityisesti kielivalinnan automaattiseen hyödyntämiseen, ja tekstissä tai erilaisissa valikoissa kielten nimet on selkeintä kirjoittaa kokonaan auki.  Jos kielikoodia käytetään esimerkiksi tiedostonimessä, eikä sitä ole tarkoitettu automaattisesti käsiteltäväksi, on paras valita vain yhdenmukaisesti omassa organisaatiossa yksi koodi mitä käytetään. Yksi suositeltava lähde on tämä kielikooditaulukko, jossa eri standardien mukaisia kielikoodeja on koottu rinnakkain.

Yksityiskohtaisemmin

Tämä tarkempi selvitys on tarkoitettu kattavammaksi viitteeksi eri kielikoodeja käsitteleviin standardeihin. Maailmassa puhuttujen kielten tunnistamiseen on erilaisia lyhennejärjestelmiä. Erityisen laajalti käytettyjä ovat ISO 639-1, ISO 639-2 sekä ISO 639-3. Näitä erottaa toisistaan muun muassa se, että ensimmäisen koodit ovat kaksikirjaimisia ja jälkimmäisten kolmikirjaimisia. ISO 639-1 -järjestelmässä suomen kielikoodi on fi, kun taas ISO 639-2 ja ISO 639-3 -järjestelmässä se on fin. Toinen keskeinen ero on, että kaksikirjaimisia koodeja on huomattavasti vähemmän, vain noin 200. 639-2 -koodeja on vajaat 500, ja 639-3 -koodeja noin 7 500.

Saamen kielten kuvailussa on voitu käyttää sekä kieliperheen koodia smi, että kielikohtaisia koodeja. Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä sisältyvät standardiin ISO 639-2 (koodit ovat pohjoissaamen sme, inarinsaamen smn ja koltansaamen sms). Toisin sanoen koodin smi sijasta olisi yleensä hyvä käyttää kielikohtaisia koodeja, kun kieli on tunnistettu. Inarinsaamen ja koltansaamen koodit on lisätty standardeihin 2000-luvun alussa. Tätä ennen on ollut käytettävissä vain kieliperheen koodi smi. Tästä johtuen koodi smi esiintyy yhä monissa ympäristöissä, joihin tiedot on syötetty tätä aiemmin.

Saamen kielten merkitsemiseen tämä vaikuttaa siten, että pohjoissaamelle on olemassa sekä kaksikirjaiminen koodi se, että kolmikirjaiminen koodi sme. Inarin- ja koltansaamelle on olemassa vain kolmikirjaimiset koodit smn ja sms. Monet tietojärjestelmät vaativat IETF:n BCP 47 -suosituksen (https://www.rfc-editor.org/info/bcp47) mukaisesti kaksikirjaimisien koodien käyttöä silloin kun kielellä on 639-1 -koodi, eikä ISO 639-2:n tai 639-3 -standardien kolmikirjaimista koodia ole tällöin tallennettu. Näin ollen jos järjestelmän vaatimukset ovat BCP 47:n mukaiset, suositeltava ratkaisu on käyttää pohjoissaamelle koodia se, inarinsaamelle smn ja koltansaamelle sms. Näin esimerkiksi ruudunlukuohjelmat osaavat valita oikean kielen.

BCP 47 -suositus antaa yksityiskohtaisia ohjeita kielten koodaamiseen. Kieleen voidaan yhdistää esimerkiksi maakoodi tai tarkempi tieto alueesta, jossa sitä puhutaan. Tällöin voidaan esimerkiksi erottaa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa puhutut pohjoissaamen murteet, joille ei ole omia kielikoodeja. Eri kielikoodien ja erilaisten koodiyhdistelmien toiminta on aina testattava järjestelmäkohtaisesti, ja lopulliset valinnat tehtävä tämän perusteella.

Merkit

Yleisesti

Saamen kielissä on lukuisia merkkejä, joita ei esiinny suomessa, ruotsissa tai englannissa. Ne kaikki on määritelty Unicode-merkkivalikoimaan, mutta ne eivät välttämättä toimi kunnolla tietojärjestelmissä. Yleisin syy merkkiongelmiin on puutteellinen fontti. On hyvä varmistaa, että omissa verkkopalveluissa ja julkaisuissa käytetään fontteja, joista löytyy saamen kielten kirjaimet kattava tuki. Joskus yksittäiset kirjaimet on mahdollista tuottaa eri tavoin. Esimerkiksi jos peruskirjaimeen liittyy tarke, merkki voidaan tuottaa tietojärjestelmässä joko yksittäisellä koodilla tai merkin ja tarkkeen koodien yhdistelmällä. Yhdistelmämerkkien tuki fonteissa on erityisen puutteellinen, ja niistä voi aiheutua muitakin ongelmia. On mahdollista automatisoida erilaisia tarkistuksia, joissa käytettyjen merkkien oikea tallennus varmistetaan ennen tekstien julkaisua.

Erilaisia ulkoasupäivityksiä suunniteltaessa on tärkeää ottaa mahdollisimman varhain keskusteluun valittujen fonttien kattavuus eri vähemmistökielten kannalta. Järjestelmiä tai päivityksiä tilattaessa tämä täytyy ottaa yhdeksi keskeisistä vaatimuksista.

Yksityiskohtaisemmin

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Näistä kielistä jokaisen aakkosissa on merkkejä, joita ei ole suomessa, ruotsissa tai englannissa. Näillä kielillä toteutettuja palveluja luotaessa yksi ensimmäisistä askelista on varmistaa, että palvelussa käytetty fontti tukee kaikkia näiden kolmen saamen kielen merkkejä. Merkkien tuottaminen näppäimistöstä on eri kysymys, josta on lisätietoa alla. Merkkien näkyminen oikein on erityisesti fonttikysymys. Myöhemmin ainoita keinoja saada merkit näkyviin oikein on vaihtaa koko käytössä oleva fontti.

Alla on lueteltu kolmen Suomessa puhutun saamen kielen aakkoset. Suuri osa näistä merkeistä esiintyy myös mm. vierasperäisissä paikan- ja henkilönnimissä, joten niiden näkyminen oikein edistää laajemminkin sujuvaa monikielisyyttä.

Inarinsaame

A a, Á á, Ä ä, â, B b, C c, Č č, D d

Đ đ, E e, F f, G g, H h, I i, J j, K k

L l, M m, N n, Ŋ n, O o, P p, R r, S s

Š š, T t, U u, V v, Y y, Z z, Ž ž

Koltansaame

A a, â, B b, C c, Č č, Ʒ ʒ, Ǯ ǯ, D d

Đ đ, E e, F f, G g, Ǧ ǧ, Ǥ ǥ, H h, I i

J j, K k, Ǩ ǩ, L l, M m, N n, Ŋ ŋ, O o

Õ õ, P p, R r, S s, Š š, T t, U u, V v

Z z, Ž ž, Å å, Ä ä, ʹ, ʼ

Pohjoissaame

A a, Á á, B b, C c, Č č, D d, Đ đ, E e, F f, G g

H h, I i, J j, K k, L l, M m, N n, Ŋ ŋ, O o, P p

R r, S s, Š š, T t, Ŧ ŧ, U u, V v, Z z, Ž ž

Jokainen näistä merkeistä kuuluu Unicode-merkkivalikoimaan. Jos jokin merkki ei näy oikein, vaikka pitäisi, on syytä tarkistaa, että jokainen merkki on oikeasti haluttu symboli, eikä jokin muu samalta näyttävä vieraan kielen merkki tai erilainen yhdistelmämerkki. Esimerkiksi kirjain č on yleensä Unicode-merkki Latin Small Letter C with Caron, mutta se voi olla myös yhdistelmä merkistä Latin Small Letter C ja tarkkeesta Combining Caron (ISO 6937/2 -merkkivalikoimassa tarke tulee ennen merkkiä). Järjestelmän kannalta väärin tallennettu merkki voi näyttää aivan oikealta, mutta se voi myös toistua väärin, merkkinä □ jos fontissa ei ole merkille vastinetta tai merkkinä ja erillisenä tarkkeena. Merkki voi myös toistua muuten oikein, mutta eri fontilla kuin muu teksti. Yleinen seuraus on myös, että sivun hakutoiminnot eivät toimi, eli sanat, joissa esiintyy väärin tallennettu merkki eivät löydy oikealla merkillä haettaessa.

Saamen kielten sanakirjoissa voi myös olla merkkejä, jotka eivät kuulu ortografiaan. Esimerkiksi pohjoissaamen sana buorre ‘hyvä’ voidaan tällaisissa ympäristöissä kirjoittaa buorrẹ (huomaa sanan lopussa e:n alla oleva piste). Tämä on sanakirjassa tärkeä tieto, mutta on hyvä tarkistaa, ettei tällaisia erikoismerkkejä mene esimerkiksi julkisiin palveluihin. Pisteellistä merkkiä vastaa pohjoissaamen kirjakielessä aina pisteetön vastaava kirjain.

Jos järjestelmässä on paljon tekstiä eri saamen kielillä, voi olla perusteltua rakentaa taustalle automatiikkaa, jolla varmistetaan oikeiden merkkien esiintyminen.

Näppäimistöt

Saamen kielissä olevia erikoismerkkejä ei voi kirjoittaa tavalliselta suomalaiselta näppäimistöltä ilman erikoistoimenpiteitä. Kun organisaatiossanne on töissä saamen kielillä tietokoneella kirjoittavia henkilöitä, on tärkeä varmistaa, että edellytykset tälle työlle ovat kunnossa, ja oikean näppäimistön tarjoaminen on osa tätä. On hyvä aloittaa selvittämällä, millaista näppäimistöä henkilö on tottunut käyttämään, ja mahdollistaa tämän näppäimistön myös työpaikan laitteilla. Yleisesti käytettyjen saamen kielten näppäimistöjen asennusohjeet löytää täältä. Nämä ovat Divvun-ryhmän ylläpitämiä. Monissa tietokoneissa on myös valmiina erityisesti pohjoissaamen kirjoittamiseen sopiva näppäimistö. Tässäkin yksittäisen työntekijän omat tottumukset ovat tärkeät.

Mobiililaitteille soveltuvien näppäimistöjen asennusohjeet löytää täältä.

Sähköisten palveluiden eri kieliversioista syntyy aina kuluja. Budjetissa on hyvä huomioida käännöskustannukset sekä koodaukseen ja muuhun tekniseen toteuttamiseen liittyvät kustannukset. Edullisinta, ja helpointa, on ennakoida kieliversioiden tarve jo nettisivupohjaa tai järjestelmää kilpailutettaessa. Etukäteen kannattaa tarkistaa onko kielivalikoiden lisääminen järjestelmään mahdollista ja tukeeko järjestelmä saamen erikoismerkkejä.

Saamenkielten käännöstyöt ovat keskimäärin noin kaksi kertaa kalliimpia kuin esimerkiksi englanninkielen käännökset. Saamenkielisten käännöstöiden markkina on pieni ja kääntäjiä on verrattain vähän. Käännöstyö on aikaa vievää ja tilaajan tulee varata käännöstyölle riittävästi aikaa.

Joissain virallisissa käännöksissä tulee käyttää auktorisoitua kääntäjää, jolloin on tärkeää varmistaa etukäteen, että kääntäjä on suorittanut auktorisoidun kääntäjän tutkinnon.

Tutustu ennen käännöstöiden tilaamista organisaatiosi hankintaohjeisiin. Vaikka käännöstöistä syntyvät kulut eivät ylittäisi hankintalain rajoja, on käännöstyön hinnasta aina hyvä sopia etukäteen tai tehdä pienhankinta-kilpailutus.

Ylläpitovaiheessa tulee huomioida käännösten vaatima aika. Myös ylläpitovaiheessa on hyvä huomioida, että mitä pienempiin osiin pystyy jakamaan käännöspyynnöt, niin yleensä sitä nopeammin ne saa.

Sivustolla tulee viestiä selkeästi, jos jokin osa ei ole vielä saamenkielillä käytössä tai on väliaikaisesti poissa käytöstä. Samoin tulee selkeästi kertoa, jos jokin asia asioinnin aikana tulee vielä tehdä suomeksi. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi hakemuksen oheen tarvittavan liitteen lähetys.

Esimerkkejä saamenkielisistä sivustoista ja palveluista

Kelan saamenkieliset sivut
Davvisámegillii | Kela
Anarâškielân | Kela
Nuõrttsääʹmǩiõʹlle | Kela

Kelan asiakasmedia Elämässä.fin saamenkieliset artikkelit

Linkki: https://elamassa.fi/kategoria/saame/

Kelan saamenkieliset esitteet (kaikki esitteet koottuna sekä saameksi että suomeksi):

https://www.kela.fi/saamenkieliset-esitteet

Lapin hyvinvointialue:
Sisältöä saamen kielillä | Lapin hyvinvointialue (lapha.fi)

(Lapin hva päivittää sitä mukaa, kun omat nettisivut ja linkit päivittyvät)

Eduskunnan oikeusasiamies:
Ulbmilin vuoiggalaš ja buorre hálddahus (oikeusasiamies.fi)

Oikeuskansleri, 3 saamen kieltä:
Davvisámegiella | Stáhtaráđi vuoigatvuođakánsler / Staatârääđi riehtikansler / Riikksuåvtõõzz vuõiggâdvuõttkansler (oikeuskansleri.fi)

Metsähallitus:
Ovdasiidu (metsa.fi)

https://www.lundui.fi/

Rajavartiolaitos:
Ovdasiidu | Rajavartiolaitos

Vero:
Bálvalus sámegillii – vero.fi
paljon aineistoa saameksi

Ulosottolaitos, 3 saamen kieltä:
Davvisámegillii – Ulosottolaitos

KKO:
Ovdasiidu – Korkein oikeus

KHO:
Ovdasiidu – Korkein hallinto-oikeus (kho.fi)

Lapin sairaanhoitopiiri
Lappi buohccedikšunbire Pasienttaide ja lagasolbmuide | lshp.fi

AVI, 3 saamen kieltä:
Ovdasiidu – Aluehallintovirasto (avi.fi)

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY):

OVDASIIDU – ely saame – ELY-keskus

OM:
Ovdasiidu – Vuoigatvuohtaministeriija – Vuoigatvuohtaministeriija (oikeusministerio.fi)

Poliisi:

passihakemuksen voi täyttää verkkopalvelussa pohjoissaameksi (tunnistautumiseen saakka kaikki on suomeksi)

• tämä hakemus on hyvä esimerkki siitä, miten palvelun automaatio on mahdollistanut kieliversioiden lisäämisen

Vaalit.fi:
Diehtu sámegillii – Vaalit

Sosiaali- ja terveysministeriö
Áigeguovdil – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)

Paliskunnat:
Balgosiid ovttastus (paliskunnat.fi)

Lapin liitto (hyvin keskeneräiset sivut):
Saame – Lapin liitto

Yhdenvertaisuusvaltuutettu:
Sámiid vuoigatvuođat | Ovttaveardásašvuođa­áittardeaddji (syrjinta.fi)

Lapsiasiavaltuutettu:
Ovdasiidu | Lapsiasiavaltuutettu

Kansallisarkisto:
Ovdasiidu – Kansallisarkisto

Enontekiön seurakunta:
Sámegielat siidu – Enontekiön seurakunta (enontekionseurakunta.fi)

Utsjoen kunta:
Utsjoki

Utsjoen seurakunta:
Sámegielat siidu – Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta

Sodankylän kunta:
Sodankylän kunta – Lapin tähtikunta (sodankyla.fi)

Oulun kaupungin palvelukooste (suomeksi):
Saamelaiset – Palvelukoosteet – Oulun kaupunki (ouka.fi)

Inarin kunta, 3 saamen kieltä:
Pohjoissaame Etusivu 2020 – INARI.FI

Ev-lut. kirkko
Suoma evangelalaš-luteralaš girku – evl.fi

Inarin seurakunta, 3 saamen kieltä:
Anára Searvegoddi – Inarin seurakunta

Vantaan taidemuseo Artsi:
Dáiddamusea Artsi — Vantaan taidemuseo Artsi (artsimuseo.com)

Digi- ja väestötietovirasto (DVV):
Digi- ja väestötietoviraston palvelut henkilöasiakkaille | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)
Puhelinpalvelu pohjoissaameksi tiistaisin klo 9 – 11 numerossa 0295 539 262 ja asiakassähköposti saamenkielisille asiakkaille: balvalus(at)dvv.fi
(löytyvät suomenkielisten sivujen takaa)
Verkkosivuilta löytyy kuusi pohjoissaamenkielistä lomaketta.

Digi- ja väestötietovirasto perustanut uuden palveluasiantuntijan viran, työhön kuuluu viraston saamenkielinen asiakaspalvelu sekä saamenkielisten palveluiden ja asiakaskokemuksen kehittäminen. Virkaan on valittu henkilö ja hän aloittaa työn 1.3.2023.

Valvira: potilaan oikeudet-esite löytyy pohjoissaameksi
Buohcci vuoigatvuođat | Valvira

Enontekiön kunta: Aluevaalikuulutus 2022 saameksi
Aluevaalikuulutus-2022-ps.pdf (enontekio.fi)

Saamelaiskäräjät – kolme saamen kieltä:
Sámediggi (samediggi.fi)

Kolttien kyläkokous:
Home SE – Talvikylä (kolttasaamelaiset.fi)

Muuta: 7.12.2022: Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja Lapin ammattikorkeakoulu saavat molemmat noin miljoona euroa valtiontukea saamen kielen ja kulttuurin opintojen järjestämiseen. Tarkoituksena on lisätä saamenkielisten työntekijöiden määrää ja edistää saamelaiskulttuurin tuntemusta sosiaali- ja terveysalalla.

Tukea työhön saat liittymällä Mii Ovttas -verkostoon, joka on julkisen sektorin yhteinen saamelaisten palveluiden kehittämisverkosto Mii ovttas -verkosto – Samediggi . Tervetuloa mukaan. Verkoston sivulla on tiedot seuraavasta tapaamisesta.

Saamelaiskäräjien sivustolla (Saamelaiskäräjät – samediggi.fi ) on paljon tietoa. Esimerkiksi koulutus ja oppimateriaaleja (Koulutus ja oppimateriaali – Samediggi) ja käännöspalvelut (Käännöspalvelut – Samediggi).