Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus

Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisiä palveluita rahoitetaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien valtionosuuksiin vaikuttaa muun muassa kunnassa asuvien äidinkieleltään saamenkielisten henkilöiden määrä. Äidinkieleltään saamenkielisten määrä tarkistetaan väestörekisteristä.

Valtionosuuksien lisäksi Suomen valtio myöntää valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi. Rahoitus myönnetään Saamelaiskäräjille. Saamelaiskäräjät ei itse tuota sosiaali- ja terveyspalveluita, joten se jakaa avustuksen eteenpäin saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Saamelaiskäräjät neuvottelee kuntien kanssa avustuksen käytöstä. Avustuksen jako kunnille Saamelaiskäräjien kautta on osa perustuslain turvaamaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjälain mukaan Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat, ja päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta.

Mitä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionavustuksella saadaan aikaan?

Valtionavustuksen avulla saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat viime vuosina palkanneet muun muassa

  • saamenkielisiä lähihoitajia
  • saamenkielisen vastuuhoitajan vuodeosastolle
  • saamenkielisiä työntekijöitä turvaamaan ikäihmisten kotona asumista (kylätyöntekijät, kotipalvelutyöntekijät)
  • saamenkielisen toiminnanohjaajan
  • saamenkielisen terveydenhoitajan
  • saamenkielisen kotisairaanhoitajan

Kuntamme on palkannut saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionavustuksella saamenkielisen lähihoitajan. Ovatko saamenkieliset palvelumme nyt kunnossa?

Eivät vielä. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi myönnettävä valtionavustus tukee kuntia saamen kielilain ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön mukaisten saamenkielisten palveluiden järjestämisessä. Avustus ei kuitenkaan yksinään riitä lakien vaatimaan palvelutasoon vaan kunnan täytyy myös itse huolehtia saamenkielisten kuntalaisten tarvitsemien palveluiden järjestämisestä. Kunnalla on yhtäläinen vastuu kaikkien kuntalaisten lakisääteisten palveluiden järjestämisestä, oli kuntalaisen äidinkieli sitten jokin saamen kielistä tai suomi.