Kielelliset oikeudet saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella
Jo yli puolet Suomessa asuvista saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella eli muualla kuin Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä tai Sodankylän kunnan pohjoisosissa. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle muuton syynä voi olla esimerkiksi opiskelu tai työpaikan saanti. Jotkut asuvat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella vain vähän aikaa ja muuttavat esimerkiksi opiskelujen jälkeen takaisin kotiseutualueelle. Osa saamelaisista kuitenkin asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella pysyvästi. Alaikäisistä saamelaislapsista yli 70% asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, moni heistä on myös syntynyt siellä.
Myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamelaisilla on kielellisiä oikeuksia. Kielelliset oikeudet kotiseutualueen ulkopuolella eivät kuitenkaan ole yhtä laajoja kuin kotiseutualueella, sillä saamen kielilaissa moni kielellinen oikeus liittyy saamelaisten kotiseutualueen kuntien järjestämiin palveluihin. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella kunnilla ei ole samanlaista velvollisuutta järjestää saamenkielisiä palveluita, vaan velvoite saamekielisten palveluiden järjestämiseen voi tulla muusta lainsäädännöstä, esimerkiksi varhaiskasvatuslaista. Saamen kielilaissa luetellaan kuitenkin useita saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella toimivia paikallisia ja valtakunnallisia viranomaisia, joilla on velvollisuus järjestää palvelua saameksi. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella oikeus käyttää saamen kieltä on rajattu henkilön omaan asiaan tai asiaan, jossa häntä kuullaan. Tietyissä tilanteissa saamelaisella on oikeus saada maksuton käännös hänen asiaansa koskevista asiakirjoista.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamelaisella on mahdollisuus esimerkiksi
- hakea etuutta Kelasta
- asioida omaa verotusta koskevassa asiassa Verohallinnon toimipisteessä
- kannella aluehallintovirastolle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle
- saada saamea äidinkielenään puhuvana saamenkielistä varhaiskasvatusta
- asioida Lapin keskussairaalassa saameksi
- osallistua perusopetusta täydentävään saamen kielten opetukseen
- osallistua saamen kielen etäopetukseen
Saamenkielisten palveluiden tarve saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella
Saamelaisalueen ulkopuolella on viime vuosina alettu järjestää yhä enemmän saamenkielisiä palveluita. Usein kyse on varhaiskasvatuksesta ja saamen kielten opetuksesta. Tämä ei ole sattumaa, vaan Lapin yliopiston SÁRA-tutkimuksen mukaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset haluaisivat käyttää eniten lapsiperheiden palveluita kuten neuvola- ja varhaiskasvatuspalveluita sekä kouluopetusta. Nämä palvelut koetaan tärkeiksi, koska ne auttavat ylläpitämään saamen kieliä ja kulttuuria ja siirtämään niitä tuleville sukupolville. Suuremmissa kaupungeissa kuten Rovaniemellä, Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä paikalliset saamelaisyhdistykset ovat olleet aktiivisia varhaiskasvatuksen, kielipesien ja kouluopetuksen järjestämisessä ja auttaneet kuntia palvelutarpeiden arvioinnissa. Lapsimäärät saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa, kielipesissä ja opetuksessa ovat kasvussa. Kielen opetusta toivotaan saamelaisalueen ulkopuolella myös aikuisille kielensä menettäneille. Oman suvun kielen opettelu on tärkeää saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kannalta. Kieli mahdollistaa sosiaalisten suhteiden ylläpidon oman yhteisön sisällä ja osallistumisen saamelaisen yhteiskunnan toimintaan.
Lapsiperheiden palveluiden lisäksi saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset saavat vain harvoin palveluja omalla kielellään. Erityisesti on puutetta saamenkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Esimerkiksi saamenkielisille ja saamelaiseen kulttuuriin perustuville mielenterveyspalveluille olisi SÁRA-tutkimuksen mukaan tarvetta. Lisäksi saamenkielisille ikäihmisten palveluille on tarvetta myös saamelaisalueen ulkopuolella, sillä erimerkiksi muistisairauksiin voi liittyä myöhemmin opittujen kielten, kuten suomen, unohtamista. Saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita on jonkin verran saatavilla Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Näitä palveluita voivat käyttää esimerkiksi Rovaniemellä asuvat saamelaiset. Tulevaisuudessa rajayhteistyö ja erilaiset etäyhteyksin toteutettavat palvelut voivat parantaa saamenkielisten palveluiden saatavuutta saamelaisalueen ulkopuolella.
