Saamen kielten käyttöön voi olla korkea kynnys

Kuva henkilöstä seisomassa korkean kynnyksen edessä, hän katsoo ylös ja näkee tekstin 'saamenkieliset palvelut'.

Kaikki saamelaiset eivät halua käyttää saamen kieliä asioidessaan viranomaisissa tai käyttää saamenkielisiä palveluita. Saamelaisen ei ole pakko käyttää saamenkielisiä palveluita, vaikka saame olisi merkitty äidinkieleksi väestötietojärjestelmään.

Syitä sille, miksi joku ei halua käyttää saamen kieliä viranomaisten kanssa asioidessaan tai palveluissa, on monia. Yleispätevää vastausta siihen, kuka ei halua käyttää saamen kieltä palveluissa, on mahdotonta antaa. Samalla seudulla asuvat, samaa saamen kieltä puhuvat ja samaa ikäluokkaa olevat saamenpuhujat voivat kokea saamen kielen käytön virallisissa yhteyksissä hyvin eri tavoin.

Saamelainen voi haluta käyttää joitakin palveluita palveluja saameksi, joitakin taas suomeksi. Hänellä on oikeus valita, mitä palveluja haluaa käyttää milläkin kielellä

Alla joitakin yleisiä syitä, miksi saamelainen ei välttämättä halua käyttää saamen kieltä palveluissa. Klikkaa otsikkoa ja opi lisää.

  • Saamenkielisistä palveluista ei ole tietoa

    Jos saamenkielisistä palveluista ei tiedetä, niitä ei myöskään käytetä. Saamen kielilain 24§:n mukaan viranomaisen tulee osoittaa yleisölle palvelevansa saameksi. Tieto saamenkielisen palvelun olemassaolosta on hyvä olla esillä sekä nettisivuilla että toimipaikassa, jotta saamenkielinen asiakas voi hakeutua alusta asti saamenkielisen työntekijän palveltavaksi tai kertoa tulkkauksen tarpeesta. Toimipaikassa yksittäisten työntekijöiden kielitaidosta voi kertoa esimerkiksi kylteillä työhuoneiden ovella tai kielitaidon osoittavilla rintamerkeillä. Hyvä hetki kertoa saamenkielisen palvelun mahdollisuudesta on myös ajanvarauksen yhteydessä.

  • Saamenkielistä palvelua on hankala käyttää

    Saamenkielinen asiakas toivoo sujuvaa asiointia aivan kuten kaikki muutkin asiakkaat. Jos saamenkielistä palvelua on saatavilla vain tiettyinä viikonpäivinä tai vain tietyissä kanavissa, esimerkiksi vain kasvotusten eikä lainkaan verkossa, saamenkielinen asiakas voi kokea sujuvammaksi asioida suomeksi.

    Apulaisoikeuskansleri on huomauttanut Kelaa siitä, nettiasiointimahdollisuuden puuttuminen ei ole sopusoinnussa saamelaisten kielellisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden kanssa. Lue lisää.

    Saamenkielinen asiakas voi olla huolissaan myös asiansa käsittelyn viivästymisestä, jos hän käyttää palvelua saameksi. Osa saamenkielisistä palveluista järjestetään käännösten ja tulkkauksen avulla, joihin kumpaankin on varattava aikaa. On hyvä kertoa asiakkaalle selvästi, millaisessa aikataulussa hänen asiansa käsitellään.

  • Saamenkielinen palvelu on järjestetty tulkkauksen avulla

    Jos virkamies ei puhu saamea, täytyy asioinnissa turvautua tulkin apuun. Tulkin käyttäminen voi henkilökohtaisissa tärkeissä asioissa olla kuitenkin vaivaannuttavaa ja hankalaa. Saamen kieliyhteisö on pieni, ja tulkki voi olla tuttu tai sukulainen. Tulkkauksen järjestäminen vie aikaa, ja asiakas voi pelätä asiansa käsittelyn viivästymistä. Siksi saamelainen valitsee tällaisissa tilanteissa usein puhua suomea. Olisi siis erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni viranomaisissa työskentelevä henkilö puhuisi itse saamea, jotta tulkin käytön tarve vähenisi.

  • Historiallinen tausta

    Saamen kielten asema yhteiskunnassa on vahvistunut nopeasti viime vuosikymmeninä. Etenkin vanhemmat sukupolvet ovat kasvaneet yhteiskunnassa, jossa saamen kielten asema on ollut vielä heikko. Saamen kieliä ei ole ollut mahdollista käyttää esimerkiksi koulussa. Saamen kielten käyttämiseen julkisesti on voinut liittyä häpeää. Tämä historiallinen taakka näkyy saamen kielten käytössä vielä nykyäänkin, ja monella etenkin iäkkäällä saamelaisella voi olla korkea kynnys käyttää saamenkielisiä palveluita.

    Saamenkieliset palvelut ovat suhteellisen uusi asia yhteiskunnassa. Jotkut ovat tottuneet käyttämään tiettyjä palveluja suomeksi, ja haluavat siksi jatkaa niiden käyttämistä, vaikka tarjolle tulisikin saamenkielinen vaihtoehto.

  • Luku- ja kirjoitustaidottomuus saamen kielillä

    Saamelaisten kouluopetus järjestettiin lähes koko 1900- luvun ajan suomeksi. Jos omaa kieltä ei ole saanut oppia lukemaan ja kirjoittamaan, voi olla mahdotonta täyttää esimerkiksi viranomaisten lomakkeita saameksi.

    Vaikka henkilö ei lukisi tai kirjoittaisi saamen kieliä, hän voi silti haluta käyttää saamen kieliä palveluissa suullisesti ja hänellä on siihen oikeus.

  • Vaikeat uudissanat

    Saamen kielet elävät nopeassa muutoksessa. Kun kielet on lyhyessä ajassa otettu käyttöön kouluopetuksessa, hallinnossa ja mediassa, on syntynyt akuutti tarve luoda uudissanastoa. Kun esimerkiksi yhteiskunnallisista tai teknisistä aiheista on ensimmäistä kertaa alettu puhua saamen kielillä, on selvää, että sanastoa ei ole ollut valmiina. Sanastoa on täytynyt kehittää, ja jotkut voivat kokea, että oma kielitaito ei ole vahvaa näillä aloilla. Siksi palveluissa tulisikin kiinnittää huomiota selkeään ja ymmärrettävään ilmaisuun, jotta saamenkielisiä palveluita olisi helpompi lähestyä.

    Nuoremmat sukupolvet sen sijaan ovat päässeet käymään koulunsa saameksi, joten heille saamenkieliset palvelut uudissanoineen ovat luonnollinen asia.

  • Leimautuminen "hankalaksi asiakkaaksi"

    Aina viranomainen tai palveluntarjoaja ei selkeästi kerro, miten saamenkielisen palvelun pariin pääsee. Tällöin saamenkielinen asiakas joutuu usein vaatimaan palvelua erikseen. Jos viranomainen ei tunne saamelaisten kielellisiä oikeuksia, asiakas voi joutua perustelemaan oikeuttaan saamenkieliseen palveluun. Tämä on vastoin saamen kielilain 1§:ä, jossa todetaan, että kielelliset oikeudet on taattava ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Asiakkaalle omien kielellisten oikeuksien vaatiminen on raskasta ja moni kokee, että vaatimalla leimautuu ”hankalaksi asiakkaaksi”. Moni pelkää, että se vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.